PROFILPELAJAR.COM

Harkovan sopimus
Sopimus Ukrainan ja Venäjän federaation välillä liittyen Venäjän federaation Mustanmeren laivaston läsnäoloon Ukrainan alueella
	; Presidentit Dmitri Medvedev ja Viktor Janukovytš allekirjoittamassa sopimusta.
Allekirjoitettu	21. huhtikuuta 2010
Allekirjoituspaikka	Harkova, Ukraina
Kielet	ukraina ja venäjä
Voimaantulopäivä	14. toukokuuta 2010
Päättymispäivä	31. maaliskuuta 2014
Osapuolet
Osapuolet	Ukraina; Venäjä
Alkuperäiset allekirjoittajat	Viktor Janukovytš ja Dmitri Medvedev
	Infobox OK

Harkovan sopimus (ukr. Харківські угоди, H’arkivski uhody, ven. Харьковские соглашения, Harkovskije soglašenija) oli vuonna 2010 allekirjoitettu Ukrainan ja Venäjän välinen sopimus, jolla Ukrainan Sevastopolissa sijaitsevan Venäjän Mustanmeren laivaston laivastotukikohdan vuokrasopimusta jatkettiin vuoteen 2042 asti. Vastineeksi Venäjä suostui myymään kaasua Ukrainalle alennettuun hintaan.^[1] Sopimus oli voimassa vuoteen 2014 asti, jolloin Venäjä irtautui sopimuksesta yksipuolisesti miehitettyään Krimin niemimaan. Sopimus oli jatkoa vuonna 1997 allekirjoitetulle sopimukselle, jolla entisen Neuvostoliiton laivaston Mustanmeren laivasto jaettiin Ukrainan ja Venäjän kesken niin, että Venäjä sai kalustosta 80 prosenttia, ja Ukraina vuokrasi Sevastopolin laivastotukikohdan Venäjälle 25 vuodeksi.^[2]^[3] Sopimuksen allekirjoittivat Harkovassa 21. huhtikuuta 2010 Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev. Ukrainan parlamentti Verh’ovna Rada ja Venäjän valtioduuma ratifioivat sopimuksen 27. huhtikuuta.

Sopimuksen täydellinen nimi oli Sopimus Ukrainan ja Venäjän federaation välillä liittyen Venäjän federaation Mustanmeren laivaston läsnäoloon Ukrainan alueella (ukr. Угода між Україною і Російською Федерацією з питань перебування Чорноморського флоту Російської Федерації на території України, Uhoda miž Ukrajinoju i Rosijskoju Federatsijeju z pytan perebuvannja Tšornomorskoho flotu Rosijskoji Federatsiji na terytoriji Ukrajiny, ven. Соглашение между Российской Федерацией и Украиной по вопросам пребывания Черноморского флота Российской Федерации на территории Украины, Soglašenije meždu Rossijskoi Federatsijei i Ukrainoi po voprosam prebyvanija Tšernomorskogo flota Rossijskoi Federatsii na territorii Ukrainy).

Sisältö

Sopimuksen nojalla Venäjä sai pitää Mustanmeren laivastoaan Sevastopolin laivastotukikohdassa vuoteen 2042 asti. Vuokrana Venäjä maksoi vuodessa sata miljoonaa Yhdysvaltain dollaria sekä hyvitystä Ukrainan Naftogazin Venäjän Gazpromilta ostaman kaasun hinnasta niin, että kaasun hinnan ollessa yli 333 dollaria kuutiometriltä hyvitys on 100 dollaria kuutiometriltä, muulloin 30 prosenttia kaasun hinnasta.

Ratifiointi

Venäjän valtioduuman edustajista 410 äänesti sopimuksen ratifioinnin puolesta. Ainoastaan liberaaldemokraattinen puolue pidättäytyi äänestämästä; puolueen puheenjohtaja Vladimir Žirinovski epäili, noudattaisiko Ukraina sopimusta.^[4] Ukrainan parlamntissa Verh’ovna Radassa ratifioinnista äänestettiin kaaoksen keskellä. Puhemies Volodymyr Lytvynin saavuttua saliin häntä kohti alettiin heittää kananmunia, ja turvamiehet joutuivat suojaamaan häntä sateenvarjoilla.^[5] Istuntosalissa puhkesi tappelu; yksi Meidän Ukrainamme – Kansan itsepuolustus -ryhmän (NUNS) kansanedustajista joutui sairaalaan aivotärähdyksen,^[6] toinen murtuneen nenän takia.^[7] NUNS:n ja Julija Tymošenkon ryhmittymän (BJuT) kansanedustajien istumapaikat oli peitetty Ukrainan lipuilla,^[8] ja NUNS:n kansanedustajien äänestyslaitteiden kortinlukijat oli tukittu tuntemattomalla aineella.^[9] Kesken istunnon istuntosaliin heitettiin savupommi.^[10] Ennen äänestystä Verh’ovna Radan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Oleh Bilorus antoi täysistunnolle tiedoksi valiokunnan mietinnön, jonka mukaan sopimus on perustuslain vastainen ja uhka Ukrainan turvallisuudelle.^[11]

Puolet alueiden puolueen kansanedustajista ei ollut paikoillaan äänestyksen aikana, vaan osa heistä oli piirittämässä puhemiehen koroketta, ja kaksi puolueen edustajaa oli ulkomailla; tästä huolimatta sopimuksen ratifioinnin puolesta äänestivät virallisen tuloksen mukaan kaikki puolueen edustajat paitsi yksi, Dmytro Šentsev, joka äänestyshetkellä oli osallisena tappelussa. Ratifioinnin puolesta äänestivät myös kommunistinen puolue ja Lytvynin blokki, kun taas NUNS:n ja BJuT:n kansanedustajista suurin osa ei ollut ilmoittautunut läsnäoleviksi istuntoon, ja vain seitsemän NUNS:n ja yhdeksän BJuT:n kansanedustajaa äänesti ratifioinnin puolesta. Lopullinen äänestystulos oli 236 puolesta, 0 vastaan.^[12]^[13]^[14] Äänestyksen jälkeen opposition kansanedustajat poistuivat istuntosalista,^[15] minkä jälkeen parlamentti hyväksyi valtion vuoden 2010 budjetin.^[16]

Jälkivaiheet

Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014 Venäjän valtioduuma hyväksyi ja presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain, jonka nojalla Venäjä irtautui yksipuolisesti Harkovan sopimuksesta sekä vuoden 1997 sopimuksesta.^[17] Lokakuussa 2014 Ukrainan valtakunnansyyttäjä nosti Janukovytšiä vastaan syytteet virka-aseman väärinkäytöksestä ja maanpetoksesta.^[18] Syyskuussa 2022 Kiovan Petšerskin käräjäoikeus vangitsi poissaolevina sopimuksen allekirjoituksen aikaan ulkoministerinä toimineen Kostjantyn Hryštšenkon ja oikeusministerinä toimineen Oleksandr Lavrynovytšin.^[19]