Hannes Tepon vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Heikki Teppo ja Maria Matilda Alakoskela ja puoliso vuodesta 1936 lehtori Vuokko Päiviö Suometar Raekallio. Teppo tuli ylioppilaaksi Lapuan yhteiskoulusta 1919 ja valmistui filosofian maisteriksi 1930. Teppo työskenteli ensin sanomalehti Ilkan ja WSOY:n palveluksessa. Forssan yhteiskoulun suomen kielen opettaja hän oli 1931–1934 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palveluksessa vuodesta 1935, ensin kansanrunousarkistossa, sitten Nykysuomen sanakirjan toimittajana ja vuodesta 1945 kielitoimistossa. Hän oli kielitoimiston ensimmäinen johtaja ja loi sanastoa kuten kaluste, jäänne ja taajama. Teppo oli kysytty kieliasiantuntija, mutta myös muun muassa Kotiseudun toimituksen jäsen.[1][2][4][5]
Julkaisuja
Virittäjän sisällys vuosina 1897–1911: järjestelmällinen kirjoituksien ja käsiteltyjen sanain luettelo, 1913, Hannes Teppo, Astrid Reponen-Juvas, Laina Syrjänen
Nuori keräilijä: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisema kyselylehtinen kansantietouden keräämistä varten, 1927–1933, E. Aaltonen, J. E. Hyötyniemi, Toivo Kaukoranta, Hannes Teppo
Etelä-Pohjalaisen osakunnan 25-vuotisjulkaisu, 1933, Hannes Teppo, Kustaa Vilkuna
Jaakko Nikkisen novelleista: hajapiirtoja hiljaisesta miehestä, 1933
Wortregister zu Otto Donners Vergleichendem Wörterbuch der finnisch-ugrischen Sprachen, 1936
Separata ethnographica Fennia, 1937, T. I. Itkonen ym.
