Reenpää kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1923. Hän työskenteli Otavassa vuodesta 1926,[1] apulaisjohtajana 1928–1938, toimitusjohtajana 1938–1956, kirjallisena johtajana 1933–1967 ja johtokunnan puheenjohtajana 1947–1959. Hän oli Suomen Kustannusyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtaja 1952–1959.[2][3] Reenpää kuului Suomen PEN-klubin johtokuntaan 1937–1953 ja osallistui Eino Leinon Seuran perustamiseen.[4] Hän kuului myös Sibelius-Akatemian ja Sotamuseoseuran johtokuntiin sekä Suomen Kansallisteatterin hallintoneuvostoon.[1]
Reenpään isä oli Alvar Renqvist. Hänen veljiään olivat Yrjö, Heikki, Kari ja Jorma Reenpää. Hannes Reenpään puoliso oli Saga Hagman. Heillä oli kaksi tytärtä, suomennoksia tehnyt Kersti Ojansuu (s. 1928) ja keittokirjoja julkaissut Anna Reenpää (s. 1929).[4]
Kirjallisuutta
Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2