Akseli Toivosen laatimat talon piirustukset ovat vuodelta 1910. Talo on rakennettu talkoilla ja rahoitettu lainoilla ja keräyksillä. Talo on valmistunut vuonna 1911, ja sitä on laajennettu vuosina 1926 ja 1959. Vuonna 1959 tehty laajennus on tehty palkkatyövoimalla.[1]
Talo vaurioitui talvisodan pommituksissa. Jatkosodan aikana vuosina 1942 ja 1944 talo on ollut armeijan käytössä.[1]
Rakennus
Talo on hirsirunkoinen ja vuorattu laudoilla. Talo on maalattu vihreäksi. Katteena on pelti. Sisäkatto on paneloitu. Juhlasalissa on vaneri. Eteisessä on lastulevyt. Sisäseinät on paneloitu ja osittain peitetty lastulevyillä. Alkuperäinen uunilämmitys on vuonna 1960 muutettu öljykeskuslämmitykseen. Talossa on vesijohto, viemäri ja wc vuodelta 1945. Talon ikkunat on uusittu vuonna 1945 ja ovet vuonna 1974.[1]
Talossa on juhlasali näyttämöineen vuodelta 1926, ravintola, keittiö, eteinen, kolmen huoneen ja keittiön asunto. Piharakennuksessa on sauna, takkahuone, autotalli ja varasto. Piharakennus on rakennettu vuonna 1977.[1]
Toimintaa työväentalolla
Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, bingoa, teatteria ja juhlia. (1982)[1]
Lähteet
↑ abcdefBåsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
