Halloween 2 on alkuperäiselokuvan jatko-osista ainoa John Carpenterin ja Debra Hillin käsikirjoittama; jälkeenpäin Carpenter on kertonut laatiessa käsikirjoitusta lähinnä vastahakoisesti ja vähäisellä mielenkiinnolla.[1] Carpenterille tarjottiin myös mahdollisuutta ohjata jatko-osa, mutta Carpenter ei halunnut olla käsikirjoittamista ja säveltämistä enempää liiaksi osallisena jatko-osan työstämisessä, joten kun hän ja ensimmäisessä elokuvassa hänen kanssaan työskennellyt Tommy Lee Wallace kieltäytyivät ohjausvastuusta, Rosenthal palkattiin ohjaajaksi.[2]
Varoitus:Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Elokuva alkaa siitä mihin ensimmäinen osa päättyi. Sarjamurhaaja Michael Myersia on ammuttu kuusi kertaa, mutta hän on yhä elossa ja vapaalla jalalla. Laurie Strode kiidätetään loukkaantuneena sairaalaan, ja samaan aikaan tohtori Loomis yrittää löytää kadonnutta Myersia. Tämä on kuitenkin päättänyt saada Laurien hengiltä ja suuntaa kulkunsa Haddonfieldin sairaalaan.
Myersin tappaessa sairaalan henkilökuntaa tohtori Loomis saa selville, että Laurie on Myersin sisko. Loomis saapuu Haddonfieldin sairaalaan ja löytää sieltä Myersin ja Laurien. Myersia ammutaan taas useamman kerran, mutta mies ei pysähdy vaan puukottaa Loomisia. Laurie ampuu Myersia silmiin kaksi kertaa ja saa tämän sokeutumaan. Myersin huitoessa veitsellä Loomis täyttää huoneen kaasulla ja käskee Laurien paeta. Hän sytyttää tupakansytyttimen, ja huoneessa oleva kaasu räjähtää. Vähän matkan päässä suojassa oleva Laurie katsoo palavaan käytävään, jossa ilmiliekeissä oleva Myers kävelee häntä kohti, mutta lopulta tuupertuu maahan. Viranomaiset saapuvat paikalle ja Laurie lähtee ambulanssin kyydissä toiseen sairaalaan.lähde?
Valtion elokuvatarkastamo määräsi elokuvalle ennakkotarkastuksessa 18.2.1982 ikärajan KK (Kokonaan kielletty), joten sitä ei ollut laillista Suomessa esittää eikä levittää. Syyskuussa 1982 tarkastamo kuitenkin salli elokuvasta noin 50 sekuntia lyhennetyn version ikärajalla K18.[3][4]Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen arvioi elokuvan Suomen markkinoille sensuroitua VHS-versiota ja pitää sen ikävimpänä piirteenä koomista psykologisointia, kuten ”me kaikki pelkäämme pahaa sisimmässämme”. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[5]
Lähteet
↑Murray Leeder: Halloween. Columbia University Press, New York, 2014. ISBN 978-1-906-73386-5.
↑Michael Felsher: The Nightmare Isn't Over: The Making of Halloween II. Scream Factory, 2012.
↑Sedergren, Jari.: Taistelu elokuvasensuurista : valtiollisen elokuvatarkastuksen historia 1946-2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [2006]. 85017263 ISBN 9517468121Teoksen verkkoversio.
↑Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
