Hajasäteily on elektronisten laitteiden tahatonta sähkömagneettista säteilyä ympäristöönsä. Periaatteessa kaikki elektroniset laitteet, joissa kulkee vaihtovirta, säteilevät jonkin verran, siis esimerkiksi kaikki vastaanottimet, tietokoneet tai tietokonenäytöt. Hajasäteily sisältää usein laitteen käsittelemää informaatiota.

Myös lähettimet voivat hajasäteillä. Tällöin ne lähettävät smg-säteilyä hyötykaistan ulkopuolella. Yleensä hajasäteilyteho on erittäin pieni lähettimien varsinaisiin lähetystehoihin verrattuna.

Hajasäteilystä tuli kuuluisa 1980-luvulla, kun esitettiin, että tietokonenäyttöjä on mahdollista "salakatsella" jopa satojen metrien päästä lähes kotitekoisin laittein näyttöjen hajasäteilyyn perustuen. Hajasäteilyn estäminen on siis myös tietoturvakysymys.

Huonosti rakennettu tai epäkunnossa oleva elektroninen laite voi hajasäteillä niin paljon, että se häiritsee useiden metrien päässä muita elektronisia laitteita.

Hajasäteilyä käytetään hyväksi hajasäteilytiedustelussa.

Nato-mailla on Tempest-niminen standardi hajasäteilyn mittaamiseksi ja pitämiseksi aisoissa.

Hajasäteily voi tarkoittaa myös esimerkiksi auringon säteilyä, joka ei tule suoraan auringosta, vaan heijastuu jostakin pinnasta epäsuorasti kohteelle.