HMS Empress of India oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1891 vesillelaskettu Royal Sovereign -luokan toisen luokan predreadnought-taistelulaiva. Alus oli Kanaalin laivaston varakomentajan lippulaivana kaksi vuotta ennen kuin se siirrettiin Välimeren laivastoon vuonna 1897.
Välimerellä alus kuului kansainväliseen laivasto-osastoon, joka esti Kreetan kansannousun aikana aseiden kuljettamisen saarelle. Alus palasi Britteinsaarille vuonna 1901 ja se oli hetken aikaa rannikonvalvontatehtävissä Irlannissa ennen siirtoaan Kotilaivastoon lippulaivaksi.
Vuonna 1905 alus siirrettiin reserviin ja se törmäsi HMS A.10:een seuraavana vuonna. Alus poistettiin lopullisesti palveluksesta alkuvuodesta 1912 ja se upotettiin maalilaivana vuonna 1913.
Valmistus
Alus tilattiin Pembroken telakalta osana vuoden 1889 laivastolakia ja sen köli laskettiin 9. heinäkuuta 1889 nimellä HMS Renown. Aluksen nimi vaihdettiin hieman ennen vesillelaskua HMS Empress of Indiaksi, millä nimellä alus laskettiin vesille 7. toukokuuta 1891 kumminaan Louise Margaret Connaughtin ja Strathearnin herttuatar. Alus siirrettiin Pembrokesta Chathamiin, missä se valmistui elokuussa 1893.[1] Aluksen valmistuskustannukset olivat 846 321 puntaa ilman tykkejä, jotka maksoivat 65 841 puntaa[2].
Palvelus
Koeajot saatiin päätökseen syyskuussa, minkä jälkeen alus otettiin palvelukseen 11. syyskuuta Chathamissa ja liitettiin Kanaalin laivastoon vapauttamaan HMS Anson. Alus osallistui vuotuiseen laivastoharjoitukseen Irlanninmerellä ja Kanaalissa 2.-5. elokuuta 1894 osana sinistä laivastoa eli puolustautuvaa osastoa. Alus osallistui kesäkuussa 1895 Kielin kanavan avajaisiin ja 24. heinäkuuta - 30. elokuuta vuotuiseen sotaharjoitukseen. Alus poistettiin palveluksesta 7. kesäkuuta 1897 Chathamissa.[3]
Alus palautettiin palvelukseen seuraavana päivänä ja se siirrettiin Välimeren laivastoon. Ennen Maltalle lähtöään alus osallistui Spitheadissä kuningatar Viktorian kruunajaisten vuosipäivän kunniaksi järjestettyyn laivastokatselmukseen. Alus saapui elokuussa Maltalle. Elo-syyskuussa 1898 alus oli esikunta-aluksena Kreetan levottomuuksien hoitamiseksi kootussa kansainvälisessä laivasto-osastossa. Oltuaan telakalla alus palasi Maltalla palvelukseen 24. joulukuuta 1900 Välimeren laivastossa.[3]
HMS Implacable vapautti 14. syyskuuta 1901 aluksen tehtävistään Välimeren laivastossa ja Empress of India palasi Britteinsaarille, jossa se poistettiin palveluksesta 12. lokakuuta Devonportissa. Alus palautettiin palvelukseen seuraavana päivänä Queenstownin vartioaluksena ja Irlannin rannikon lippulaivana, mistä tehtävästä se vapautti HMS Howen.[3]
Alus oli vuoden 1902 alun modernisoitavana telakalla, mistä palattuaan alus oli vuoroin Kotilaivastossa ja vuoroin reservissä. Alus osallistui 7. toukokuuta Kotilaivaston varakomentajan lippulaivana merisotaharjoitukseen. Elokuussa alus osallistui Edward VII kruunajaisten yhteydessä järjestettyyn laivastokatselmukseen. Alus oli 5.-9. elokuuta 1903 Portugalin rannikolla Kotilaivaston, Välimeren laivaston ja Kanaalin laivaston yhteisessä sotaharjoituksessa B-laivaston lippulaivana. Harjoituksessa aluksen vasen konehuone joutui epäkuntoon neljäksitoista tunniksi, minkä vuoksi alus jäi jälkeen muusta laivastosta.[3]
HMS Royal Oak vastaanotti 1. kesäkuuta 1904 alukselta laivaston varakomentajan lippulaivan tehtävät. HMS Hannibal vapautti aluksen Kotilaivastosta 22. helmikuuta 1905. Seuraavana päivänä Empress of India poistettiin palveluksesta ja se siirrettiin Devonportin reserviin, missä alus vapautti HMS Barfleurin Kotilaivaston reservin kontra-amiraalin lippulaivan tehtävästä.[3]
Alus oli telakalla Devonportissa vuosina 1905-1906 ja se osallistui heinäkuussa 1905 reservin harjoituksiin. HMS Aeolus vapautti aluksen tehtävistään syyskuussa. Alus palautettiin palvelukseen uudella runkomiehistöllä varustettuna 31. lokakuuta. Alus törmäsi 30. huhtikuuta 1906 Plymouthin salmessa pinnan alla olleeseen sukellusvene HMS A.10:en. Helmikuussa 1907 jätti reservin palaten Kotilaivastoon Devonportin divisioonan kontra-amiraalin lippulaivana, mistä tehtävästä sen vapautti HMS Niobe 25. toukokuuta.[3]
Alus palautettiin 28. toukokuuta 1907 palvelukseen Devonportissa erikoispalvelusaluksena. Alus siirrettiin vuonna 1911 telakalle, mistä palattuaan se siirrettiin ensin reserviin ja sitten maalilaivaksi.[4]. HMS Warrior hinasi 2. maaliskuuta 1912 aluksen Portsmouthista Motherbankiin, jonne alus ankkuroitiin. Alus törmäsi saksalaisen parkin Winderhudderin kanssa, jolloin se joutui palaamaan Portsmouthiin kunnostettavaksi. Toukokuussa alus makasi ankkurissa odottaen romuttamista. Alus upotettiin maalilaivana 4. marraskuuta 1913 Portlandin edustalla ammuttaessa siihen 7 000 jaardin matkalta.[3]
Lähteet
- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 129. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1 (englanniksi)
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Hore, Peter: The Ironclads. Lontoo, Englanti: Anness Publishing Ltd, 2006. ISBN 1-84476-299-8 (englanniksi)
- Burt, R. A.: British Battleships 1889–1904. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2013. ISBN 978-1-84832-173-1 (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Gardiner, Robert 1860-1905 s. 32
- ↑ Burt, R. A. s. 73
- ↑ a b c d e f g Burt, R. A. S. 100
- ↑ Coward, B. R. s. 48-49
