HMS A.1 |
|
|
Aluksen vaiheet |
Rakentaja |
Vickers, Sons & Maxim, Barrow-in-Furness |
Laskettu vesille |
19. helmikuuta 1902 |
Palveluskäyttöön |
9. heinäkuuta 1902 |
Poistui palveluskäytöstä |
tuhoutunut 1911 |
Tekniset tiedot |
Uppouma |
190 t (pinnalla) 210 t (sukelluksissa) |
Pituus |
31,47 m |
Leveys |
3,6 m |
Koneteho |
16-sylinterinen Wolseley-dieselmoottori 450 hv sähkömoottori 87 hv |
Nopeus |
11,5 solmua (pinnalla) 7 solmua (sukelluksissa) |
Miehistöä |
2 upseeria ja 9 miehistönjäsentä |
Aseistus |
Aseistus |
2 × 18" (460 mm) torpedoputki, joihin 4 torpedoa |
Infobox OK |
HMS A.1 oli Britannian kuninkaallisen laivaston A-luokan sukellusvene. Alus oli 12 metriä pidennetty versio aiemmista Holland-luokan sukellusveneistä ja se valmistui vuonna 1902. Merkittävin parannus edeltäneisiin aluksiin oli uusi komentotorni.
Valmistus
Alus tilattiin Vickers, Sons & Maximilta Barrow-in-Furnessista. Alus laskettiin vesille 19. helmikuuta 1902 ja otettiin palvelukseen 9. heinäkuuta.
Palvelus
SS Berwick Castle törmäsi 18. maaliskuuta 1904 pinnan alla olleeseen sukellusveneeseen, joka upposi vieden mukanaan koko miehistön[1]. Hylky nostettiin 18. huhtikuuta, minkä jälkeen alus palautettiin palvelukseen.
Aluksella tapahtui polttoaineen aiheuttama räjähdys elokuussa 1911, minkä jälkeen se muutettiin koealukseksi Amiraliteetin sukellusveneidentorjuntalautakunnalle. Alus tuhoutui vuotta myöhemmin radio-ohjattuna maalialuksena, mutta tällä kertaa ilman miehistötappioita. Uppoamispaikka pysyi salassa aina vuoteen 1989, jolloin kalastaja löysi aluksen hylyn Brackleshamin lahdelta.
Lähteet
- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 1. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla