HMCS St. Croix (viirinumero I81) oli Kanadan laivaston Town-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus
Yhdysvallat tilasi aluksen Bethlehem Steeliltä Quincystä Massachusettsista, missä köli laskettiin 11. syyskuuta 1918 Burnham-luokan tyypin A -aluksena. Alus laskettiin vesille nimellä USS McCook ja liitettiin Yhdysvaltain laivastoon 30. huhtikuuta 1919.[1]
Palvelus
McCook oli Atlantilla vuoteen 1922, jolloin se sijoitettiin Philadelphiassa reserviin. Joulukuussa 1939 alus palautettiin palvelukseen ja se aloitti partioinnin Atlantilla. Alus valittiin lend lease -sopimuksen nojalla siirrettäväksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jolle se luovutettiin 3. syyskuuta 1940.[1]
HMCS St. Croix
Alus liitettiin Kanadan laivastoon Halifaxissa 24. syyskuuta nimellä HMCS McCook. Lyhyen huollon jälkeen alus määrättiin Halifaxin paikallissaattajiin ja se nimettiin 3. lokakuuta HMCS St. Croixiksi. Marraskuussa alus määrättiin muutostöitä varten telakalle Britteinsaarille ja se lähti 30. marraskuuta Halifaxista Devonportin telakalle. Matkalla St. Johniin alus kärsi myrskyssä vaurioita ja se palasi 18. joulukuuta Halifaxiin korjattavaksi.[1]
Maaliskuussa telakalta palattuaan alus jäi Halifaxiin paikallissaattajaksi, kunnes se määrättiin heinäkuussa perustettavaan Newfoundlandin saattajaosastoon. Alus siirtyi Newfoundlandiin aloittaen Atlantin saattueiden suojaamisen St. John’sin ja Islannin välillä. Syyskuussa alus siirrettiin St. John’sissa telakalle, mistä se palasi palvelukseen huhtikuussa 1942.[1]
Alus siirrettiin toukokuussa keskisen Atlantin saattajaosastoon (engl. Mid Ocean Escort Force, MOEF), jonka mukana se suojasi itään matkannutta saattuetta SC84. Alus liittyi 23. heinäkuuta länteen matkanneeseen saattueeseen ON113 HMS Burnhamin ja neljän korvetin kanssa. Seuraavana päivänä havaittiin pinnalla Saksan laivaston sukellusveneet U-90 ja U-552, joista alus upotti syvyyspommein ensin mainitun.[1]
St. Croix siirrettiin Kanadan saattajaryhmä C4:ään, jonka muut alukset olivat HMCS Ottawa, HMCS Sherbrooke sekä kaksi Kanadan laivaston korvettia ja yksi Britannian kuninkaallisen laivaston korvetti, suojaamaan länteen matkannutta saattuetta ON127. Sukellusveneryhmä Vorwärtsiin kuulunut sukellusvene U-584 havaitsi saattueen Islannin länsipuolella 9. syyskuuta. Seuraavana päivänä sukellusveneet upottivat kaksi rahtialusta ja vaurioittivat kolmea saattajien torjuntayrityksistä huolimatta. 11. ja 12. syyskuuta sukellusveneet upottivat vielä neljä rahtialusta, mutta seuraavana päivänä saapuneet lentokoneet estivät sukellusveneitä jatkamasta hyökkäyksiä.[1]
Lokakuussa alus siirrettiin saattajaryhmä C1:een, jonka mukana se suojasi Atlantin saattueita. Alus siirrettiin marraskuussa huollettavaksi telakalle, mistä se palasi palvelukseen tammikuussa 1943. Suojatessaan saattueita ONS18 ja ON202 alukseen osui 12. syyskuuta 1943 sukellusvene U-305:n laukaisema akustinen torpedo, joka teki aluksesta liikuntakyvyttömän. Tuntia myöhemmin alukseen osui saman sukellusveneen laukaisema toinen torpedo, mikä upotti aluksen. HMS Itchen pelasti 147 hengen miehistöstä 81 eloonjäänyttä. Itchenin upotessa 21. syyskuuta St. Croixin miehistöstä jäi eloon vain yksi.[1]
Lähteet
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
_NH_46470_(cropped).jpg)
.svg){kind=small}