Pituus:0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.3,5 m
Kärkiväli:0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.2,5 m
Suurin lentoonlähtöpaino:0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”noin 200 kg, josta räjähteitä 20−50 kg
Suoritusarvot
Matkalentonopeus:&&&&&&&&&&&&0180.&&&&00180 km/h
Toimintasäde:0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”yli”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”yli”yli 1 000 (max. 1 800−2 500) km
Lennokki voidaan laukaista esimerkiksi viisi Shahed-136-lennokkia sisältävältä kuorma-auton konttiin rakennetulta kuljetus- ja laukaisualustalta.[8] Konttiin sijoitettu laukaisuyksikkö voidaan helpommin piilottaa muiden konttien ja siviilikuorma-autojen joukkoon.[12] Lennokit voidaan lähettää liikkeelle rakettipanoksella (RATO, rocket-assisted take-off), joka irrotetaan heti lähdön jälkeen. Laukaisussa käynnistyy lentämistä ylläpitävä, varsin äänekäs 50 hevosvoiman (37 kW:n) Mado MD550 -polttomoottori. Tämä saksalaisen bensakäyttöisen Limbach L550E-moottorin kiinalaisvalmisteinen kopio pyörittää lennokin pyrstössä olevaa propellia. Lennokin ääntä on kuvailtu mopon tai ruohonleikkurin pärinää muistuttavaksi.[14][8] Sen ääni voi kantaa usean kilometrin päähän.[14][9]
HESA Shahed-136 on kertakäyttöinen, ennen laukaisua ennalta määritettyyn kohteeseen suunnattu ja räjähdekuormalla varustettu lennokki. Se lentää laukaisun jälkeen annettuihin koordinaatteihin, eikä siinä ole kamerajärjestelmää kuvan välittämiseksi.[14] Lennokin on esitetty käyttävän paikannukseen gps-vastaanotinta, joka Iraniin kohdistettujen sanktioiden vuoksi olisi kaupallista laatua eikä alkujaan sotilaallista tasoa. Tästä syystä on esitetty, että gps-signaalin häiritseminen (elektronisen sodankäynnin osana) voisi heikentää Shahed-136-lennokin kykyä löytää maaliinsa.[3][14] Gps-signaalin häirinnän ohella esimerkiksi asejärjestelmien paikan tiheä vaihtaminen, järjestelmien peittäminen ja valekohteiden luonti voisivat heikentää tämän edullisen räjähdedroonin kykyä osua asejärjestelmiin tai muihin kohteisiin.[14] Toisaalta ainakin osan lennokeista on arvioitu sisältävän infrapunasensorin, jonka havaitsema lämpösignaali auttaisi räjähdelennokkia täsmentämään kohteeseen kaupallista gps-paikannusta paremmalla tarkkuudella. Mahdollisena on pidetty myös, että lennokki saattaisi hyödyntää Loran-navigointia tai sen muunnosta.[3]
Edeltäjämalli HESA Shahed-131
Sunnuntaina 23. lokakuuta 2022 Venäjän asevoimat ampui miehittämältään Krimin niemimaalta muualle Ukrainaan 20–35 kappaletta HESA Shahed -räjähdelennokkeja.[15] Joukossa oli ainakin yksi venäläisten Geran-1ksi nimeämä räjähdelennokki. Sen arvioidaan olevan alkuperäiseltä iranilaiselta tyypiltään Shahed-136:sta edeltänyt lennokkimalli HESA Shahed-131. Ulkoisesti seuraajaansa muistuttava Shahed-131 on mitoiltaan HESA Shahed-136:ta pienempi: räjähdelennokin pituus on 2,6 metriä (suluissa Shahed-136:n mitat: 3,5 m), siipien kärkiväli 2,2 m (2,5 m), lentoonlähtöpaino 135 kg (200 kg), josta räjähdekuorma 10-15 kg (30-40 kg).[15][16] Shahed 131:n toimintasäteeksi on raportoitu enintään 900 kilometriä.[16][17] Lennokin GNSS-satelliittipaikannuspiiri ja lennonanalysointiyksikkö pohjautuvat siviilimarkkinoilta saataviin osiin.[16]
Shahed-136 sotilaallisessa käytössä
Jemenissä
Iranilaisista Shahed-136 räjähdedrooneista uutisoitiin länsimaisessa lehdistössä tammikuussa 2021. Niitä kerrottiin sijoitetun joulukuussa 2020 Jemeniin pohjoisosaan, Iranin kanssa yhteistyössä toimineiden huthien hallitsemaan Al Jawfin maakuntaan.[10]
Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan
Heinä- ja elokuussa 2022 Venäjän edustajien uutisoitiin tutustuneen iranilaisiin sotilaallisiin lennokkeihin ja räjähdedrooneihin Iranissa kesäkuusta 2022 lähtien. Iran valmistautui toimittamaan näitä aseita Venäjälle käytettäväksi sen sotatoimiin Ukrainassa.[18][19] Joukko venäläisiä sai tiedustelutietojen perusteella koulutusta iranilaisten taktisten lennokkien ja räjähdedroonien käyttämiseen esimerkiksi iranilaisella Kashanin lentokentällä.[19]
Iranilaisdroonien toimituksesta Venäjälle uutisoitiin elokuun 2022 lopulla.[11] Sittemmin syyskuussa raportoitiin useiden kookkaiden iranilaisten rahtilentokoneiden asetoimituksista Venäjälle. Tämän perusteella on esitetty, että Venäjä saattaa olla ostanut Iranista jopa satoja suhteellisen edullisia Shahed-136-räjähdedrooneja sekä muita lennokkeja ja ohjuksia.[20] Ukrainan asevoimat pudottivat Shahed-136-droonin ensimmäisen kerran 12. syyskuuta 2022 Kupjanskin lähellä.[8][21][6][22] Asetyyppiä oli tuolloin käytetty ukrainalaista tykistöasemaa vastaan.[23][9]
Venäjä on maalannut ainakin osan hankkimistaan räjähdelennokeista uudelleen ja nimennyt ne mallinimityksellä Geran-2 (ven.Герань-2, suom.kurjenpolvi tai pelargoni) ja sarjanumerolla (muotoa M-xxx, missä xxx=numero, esim. M-213, M-214 jne.).
18. syyskuuta 2022 uutisoitiin, että Shahed-136-räjähdedrooneilla oli tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua muun muassa Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.[24]
Syyskuun lopulla 2022 iranilaisvalmisteinen Shahed-136 nousi Venäjän eniten käyttämäksi lentolaitteeksi Ukrainan sotatoimissaan.[25] Venäjän on raportoitu laukaisevan usein kaksi Shahed-136-räjähdedroonia samaa kohdetta kohti lisätäkseen räjähteen perillemenon todennäköisyyttä.[4] Iranilaisvalmisteisten räjähdedroonin tai ohjuksilla aseistetun monikäyttödroonin (HESA Shahed-129 tai Qods Mohajer-6) käyttö on Venäjälle paljon halvempaa kuin risteilyohjusten (Kh-101, Kalibr, Kh-555, tai Iskander).[26] Toisaalta verraten edullisen, osin kiinalaisista osista kootun räjähdelennokin ampumista alas esimerkiksi satoja tuhansia dollareita (tai yli) maksavilla ilmatorjuntaohjuksilla on pidetty kalliina torjuntakeinona.[3]
Mikäli paikkakunnalla on ollut sopiva Ukrainan ilmatorjunnan yksikkö, Ukrainan asevoimat on oppinut torjumaan merkittävän osan Shahed-136-räjähdelennokeista.[27][28][29] Kaikilla paikkakunnilla ei sopivaa ilmatorjuntaa kuitenkaan ole ollut paikalla tai valmiudessa räjähdelennokki-iskujen aikaan.[30] 6. lokakuuta Ukrainan asevoimat viesti, että siihen mennessä noin 60 prosenttia Venäjän laukaisemista 86 HESA Shahed-136 -räjähdedroonista oli onnistuttu pudottamaan.[27]
Ukrainan asevoimien tiedustelun mukaan Venäjä olisi lokakuun 2022 puoliväliin mennessä tilannut Iranista jopa 2 400 Shahed-136-lennokkia.[1] Syyskuussa 2023 Ukrainan maavoimat raportoi, että Venäjä olisi laukaissut jo yli 2 000 Shahed-räjähdelennokkia ukrainalaisiin kohteisiin edeltävän vuoden aikana. Näiden lennokkien Ukraina arvioi maksaneen 40-100 miljoonaa dollaria (eli noin 20 000-50 000 USD/kpl).[2] Samaan aikaan Ukrainan asevoimat raportoi pudottaneensa Venäjän hyökkäyssodan 2022- aikana yhteensä lähes 4 700 vihollisdroonia.[31][b]
Geran-3
Venäjällä kehitetty Geran-3-drooni tuli käyttöön ensimmäisen kerran lokakuussa 2023.
Tätä on myös nimitetty Italmaš-malliksi Donin Rostovissa sijaitsevan konetehtaan mukaan. Uuden mallin on kehittänyt Zala Aero. Siinä käytetään lennokkeihin tarkoitettua kaksitahtista DLE-60-bensiinimoottoria. Ilmoitetut suorituskykyarvot ovat 200 km lentomatka ja 40 kg taistelukärki.[32]
↑Joskus käytetty suomennos "itsemurhadrooni" on semanttisesti harhaanjohtava, koska ilma-aluksessa ei ole mukana ihmistä, joka tekisi itsemurhan ilma-aluksen tuhoutumisen yhteydessä. Itsetuhodrooni tai itsensä tuhoava räjähdelennokki voisi olla sopivampi englanninkielisen ilmaisun (suicide drone tai kamikaze drone) suomennus. Joistain maaliaan kohdealueella odottelemaan kykenevistä itsetuholennokeista käytetään nimitystä viipyilevä lennokki (loitering munition), mutta Shahed-136 -lennokille luokitus ei ole osuva.
↑Tämä lähes 4 700 pudotettua taktista droonia ei kuitenkaan kerro Venäjän laukaisemien droonien kokonaismäärää, sillä osa räjähdelennokeista läpäisee ukrainalaispuolustuksen, ja ehjinä säilyneitä tiedustelulennokkeja Venäjä voi käyttää useita kertoja tiedusteluun ja maalinosoitukseen.