Hā’ (arab. هاء‎, hā’, pers. ‏ه‎, he) on arabialaisen kirjaimiston 26. kirjain. Se vastaa heprealaisen kirjaimiston kirjainta he (ה). Kirjaimen äännearvo on arabiassa ja persiassa [h].^[1][2] Persiassa hā’ voi ilmaista myös vokaalia [e] sanan lopussa.^[2]

Itsenäisenä kirjaimena hā’ kirjoitetaan ympyränä (ه). Seuraavaan kirjaimeen liitettynä se kirjoitetaan muodossa هـ (esim. ها hā), ja sanan lopussa edeltävään kirjaimeen liitettynä sen kirjoitusasu on ـه (esim. له lh). Kun hā’ liittyy sanan keskellä sekä edeltävään että seuraavaan kirjaimeen, se kirjoitetaan ـهـ (esim. لها lhā).^[1]

Urdussa käytetään kahta hā’n varianttia. Konsonanttinen hā’ (urduksi choṭī he) on mykkä sanan lopussa ja ilmaisee muualla konsonanttia [h]. Toinen variantti, do cašmī he (ھ), ilmaisee edellisen konsonantin aspiroitumista (esim. پ [p] → پھ [pʰ]). Urdun hā’-kirjaimet poikkeavat arabian ja persian kirjoitusasusta. Choṭī he kirjoitetaan itsenäisenä ہ, alussa ہـ (esim. ہا hā), lopussa ـہ (esim. لہ lh) ja keskellä ـہـ (esim. لہا lhā). Do cašmī he kirjoitetaan itsenäisenä ھ (esim. دھ dh^{[huom 1]}) ja edelliseen kirjaimeen liitettynä ـھـ (esim. تھ th).^[3][4]

Arabian kielessä käytetään kahdella pisteellä varustettua hā’-kirjainta (ة) ilmaisemaan feminiinin päätettä [t]. Arabiaksi tätä kirjainta kutsutaan nimellä tā’ marbūṭa (sidottu tā’).^[1]

• Daniels, Peter T.: The World’s Writing Systems. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 (englanniksi)