Gustaf Werner (Gösta) Salingre (4. syyskuuta 1873 Turku – 15. lokakuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen apteekkari, toimitusjohtaja ja pääkonsuli.^[1][2][3][4]

Gösta Salingren vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Gabriel Werner Salingre (1842–1913) ja Anna Helena Oldenburg. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta 1893 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1897 sekä proviisoriksi vuonna 1900. Salingre opiskeli myös Dresdenissä 1895 ja teki opintomatkoja Ruotsiin, Saksaan ja Englantiin.^{[1][2][3][5][4]}

Salingre oli aluksi Helsingissä Töölön apteekin hoitajana. Hän omisti Helsingissä Erottajan apteekin 1902–1911 ja vuodesta 1925 alkaen hän omisti Kauppatorin apteekin. Salingre hoiti lääkintöhallituksessa väliaikaisesti asessorin virkaa 1911–1912. Vuonna 1912 Salingre perusti Oy Oxygenol Ab:n yhdessä veljensä hammaslääkäri Axel Salingren (1882–1960) ja velipuolensa apteekkari Edward Stigzeliuksen (1866–1941) kanssa. Salingre toimi uuden yhtiön toimitusjohtajana ja yhtiön konttori sijaitsi Edward Stigzeliuksen silloin omistaman Kauppatorin apteekin tiloissa. Yhtiö aloitti Oxygenol-hammastaikinan myynnin Suomessa samana vuonna. Hammastahna valmistettiin lääketehdas Medicassa kunnes valmistus siirrettiin 1920 Wladimirinkatu 30:een (nykyisin Kalevankatu 30). ^{[1][2][3][6][7][4]}

Salingre oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Palovakuutus Osakeyhtiö Imatran hallintoneuvostojen jäsen sekä Elinkorkolaitos Hereditaksen johtokunnan puheenjohtaja. Salingre oli mukana perustamassa Hereditasta vuonna 1905 ja oli sen johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1927 aina kuolemaansa saakka vuonna 1943. Vuosina 1919–1928 hän toimi ylikenttäapteekkarina ja hän oli Helsingin suojeluskunnan sanitääriklubin kunniajäsen. Salingre oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1909–1919, kunnallisneuvosmiehenä 1912–1914 sekä useiden komiteain ja valiokuntain jäsenenä. Hän oli myös Granatenhjelm-Yhdistyksen puheenjohtaja, Ehrensvärd-seuran johtokunnan jäsen ja Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen jäsen. Romanian varakonsuliksi Salingre nimitettiin 1923 ja pääkonsuliksi 1925.^[1][3][8][4]

Gösta Salingre oli naimisissa vuodesta 1900 Helena Koroleffin kanssa.^[2]