Géza Képes (1909 Mátészalka, Unkari – 1989 Budapest, Unkari) oli unkarilainen runoilija ja kääntäjä. Hän käänsi suomalaista kirjallisuutta unkariksi, muun muassa kansanrunoutta ^[1]ja Eino Leinon tuotantoa.

Képesin runoutta on julkaistu suomeksi kokoelmissa Unkarin lyyra (1970) ja Kaivojen maa (1970).

• Runoja antologiassa: Unkarin lyyra, suom. ja toim. Toivo Lyy, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1970
  • Eepoksen katkelma
  • Kivet

• Runoja antologiassa: Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikkaa, suom. ja toim. Anna-Maija Raittila, Helsinki: Kirjayhtymä 1970
  • Kiertoliike
  • Kreetan ääniä
  • Kysymyksiä ja vastauksia
  • Raudikkolauma
  • Laulu jyrkänteen partaalla, myös teoksessa: Päivänlasku, toim. Hannu-Pekka Lappalainen, Helsinki: Kirjayhtymä 1982 ISBN 951-26-2346-3

• Runoja, suomentanut Hannu Launonen, antologiassa: Runon suku: valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa, toim. Jarkko Laine, Otava Helsinki 1991 ISBN 951-1-11447-6 myös julkaisussa: Parnasso 1970; nro 5
  • Rovio
  • Takaisin

• Runoja teoksessa: Pertti Nieminen, Vaikka aamuun on vielä aikaa, Otava 1989 ISBN 951-1-10871-9
  • Kirjesähke Irenelle Nagymarosista, suom. Nelli Nieminen
  • Unielämäni, suom. Nelli Nieminen

• Runoja, suomentanut Hannu Launonen, julkaisussa: Parnasso 1970; nro 5
  • Huuto
  • Hämärä
  • Jääkausi
  • Kymmenentuhatta vuotta
  • Pääsymaksu
  • Rovio, myös teoksessa Runon suku
  • Takaisin, myös teoksessa Runon suku
  • Uskollisuus

• Runoja, suomentanut Pekka Parkkinen, julkaisussa: Parnasso 1975; nro 1
  • Avoimin silmin: päätösmonologi "Kaikkeuden lauluihin"
  • Elämäkertatiedot: liite majakanvartijanviran hakupapereihin
  • Ilo Ei Mistään
  • Kivet
  • Väriläikkä

• Unkarin radion sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (unkariksi)