Géza Gárdonyi (3. elokuuta 1863 – 30. lokakuuta 1922) oli unkarilainen kirjailija ja lehtimies.^[1] Hänet tunnetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Egerin tähdet kertoo Egerin kaupungista ottomaanien piirityksen aikana vuonna 1552. Toinen suosittu romaani on Näkymätön ihminen, joka sijoittuu hunni Attilan hoviin. Gárdonyi kirjoitti myös näytelmiä ja lehtiartikkeleita.

Gárdonyi syntyi Agárdissa ja oli alkuperäiseltä nimeltään Géza Ziegler, mutta hän halusi unkarilaisemmalta kuulostavan sukunimen ja valitsi sen Gárdonyn pikkukaupungin mukaan. 1890-luvulla hän muutti Budapestiin elääkseen lehtimiehenä ja kirjailijana. Elannon hankkiminen oli työlästä ja Gárdonyi päätyi kirjoittamaan kioskikirjallisuutta, kuten Gabor Gore -nimistä parodista kirjasarjaa maalaiselämästä. Hän tutustui toiseen kirjailija-lehtimieheen Sándor Bródyyn, kävi tämän kotipaikalla Egerissä ja asettui sinne loppuiäkseen.^[2]

• (1901) A Bor; suom. Viini. (1912, Kirja; suom. N[iilo] E. W[ainio]; Näytelmäkirjasto 92)

• (1899) Egri csillagok: Bornemissza Gergely élete; suom. Egerin tähdet: Gergely Bornemisszan elämä (1926–1927, WSOY; suom. Yrjö Liipola / 1983, Librum; ISBN 951-862-062-8)
• (1901) A láthatatlan ember; suom. Näkymätön ihminen: Hunnilaisromaani Attilan ajoilta (1916, Otava; suom. Matti Kivekäs) (2. p. 1933)
• Kaunis sepänemäntä y. m. kertomuksia (1917, Otava; suom. Matti Kivekäs; Otavan 85 pennin kirjasto 7)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Géza Gárdonyi.

• http://www.gardonyigeza.hu