György Moldova (12. maaliskuuta 1934 Budapest, Unkari – 4. kesäkuuta 2022[1]) oli unkarilainen kirjailija. Hän yhdisteli tarinoissaan totta ja absurdia. Romaanissa Musta enkeli (1964) hän käsitteli Unkarin vuoden 1956 kansannousua. Historiallisessa romaanissa Neljäkymmentä uskollista (1973) aiheena ovat 1600-luvun tapahtumat.[2]
Moldovan tunnetuimpia teoksia olivat hänen journalistiset romaanit ja sosiografiset teokset. Niitä varten hän keräsi tarkasti materiaalia ja saattoi toisinaan tutkia kuukausia tiettyä aluetta. Moldova on saanut myös kritiikkiä, erityisesti János Kádárin elämäkerrastaan. Moldova tunnettiin vasemmistosympatioistaan, ja hän kutsui Kádária muun muassa ”proletariaatin pyhimykseksi” ja jätti tämän politiikan ikävämmät puolet huomiotta.[1]
Suomennetut teokset
- Musta enkeli (Sötét angyal, 1964), suom. Olavi Metsistö, Otava 1967 Sarja: Lukurengas
- Neljäkymmentä uskollista (Negyven prédikátor, 1973), suom. Taisto Nieminen, Kirjapaja 1978 ISBN 951-621-200-X
- Novelli
- Lyömätön yksitoistikko, teoksissa:
- Kuunnelmat
- "Lyömätön yksitoistikko" (A verhetetlen tizenegy), suom. Hannu Launonen; Helsinki: Yleisradio 1979
- "Éberling, unkarilainen isä" (Éberling, a magyar apa), suom. Maria ja Raimo Virtanen; Helsinki: Yleisradio 1981
Lähteet
- ↑ a b Juli Mészáros: Meghalt Moldova György 444.hu. 4.6.2022. Magyar Jeti Zrt. Viitattu 4.6.2022. (unkariksi)
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Moldova, György”, Otavan kirjallisuustieto, s. 501. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|