Gusumissa toimi 1650-luvulta alkaen ensin lyhyen aikaa rautaruukki, kunnes pian perustettiim yhä toimiva messinkituotteidenvalimo. Raaka-ainetta saatiin etenkin Falunin ja Åtvidaberginkuparikaivoksista.[1] Messingin käyttö laajeni 1890-luvulla metallikutomoon, joka teki erityisesti paperikoneidenviiroja. 1900-luvun alusta Gusumissa valmistettiin myös hakaneuloja, ja 1930-luvulla menestystuotteeksi tulivat vetoketjut. Gusum perusti Suomeen Helsingin Ylä-Malmille vuonna 1931 viiratehtaan (Suomen Metallikutomo Oy, myöh. Viira Oy) ja vetoketjutehtaan 1936 (Kiito, myöh. Kiitoketju)[2][3][4]. Gusumissa yhtiö valmisti lisäksi messinki- ja kupariputkia[5].
Yhtiö ajautui talousvaikeuksiin 1980-luvulla, jolloin monet sen osat myytiin pois muun muassa Bolidenille. Kirjanpidosta paljastui epäselvyyksiä[5] ja konkurssi kohtasi vuonna 1988. Tuotantotoiminta vanhoissa ruukkirakennuksissa loppui 1994, minkä jälkeen ne purettiin 2010. Viiratuotanto paikkakunnalla kuitenkin jatkui muussa osoitteessa vuoteen 2010, ja messinkivalimo toimii yhä lähistöllä sijaitsevaan Gräsdaleniin jo vuonna 1966 valmistuneessa uudessa tehtaassa.
↑Hjerppe, Riitta: Monikansallisten yritysten tulo Suomeen ennen toista maailmansotaa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2004, 100. vsk, nro 3, s. 233–234.
↑ abKirjanpitorikos paljastui vanhassa ruotsalaisessa Gusum-vetoketjuyhtiössä. Helsingin Sanomat, 6.3.1988, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäiset artikkelit: sv:Gusum & sv:Gusums bruk
