Gustaf Wittfooth (n. 1656 Turku – 1724 Turku) oli suomalainen tehtailija ja suurkauppias.[1]
Wittfoothin vanhemmat olivat kauppias Jochim Wittfooth ja Anna Margareta Bugenhagen ja puoliso Catharina Havemann (1683–1753). Kaikista pariskunnan kolmesta pojasta tuli kauppiaita, myös tyttöjä heille syntyi kolme. Wittfooth vannoi porvarisvalan 1699 ja oli Turussa kauppahuoneen osakas, kauppias, verkatehtaan osakas ja Aurajoen Halistenkoskella sijainneen myllyn vuokraaja. Turun kaupunginvanhin hän oli viimeistään vuodesta 1705.[1]
Saksalaista syntyperää ollut Wittfoothin isä siirtyi Suomeen Tukholman kautta 1647. Hän kuului jälkeläisineen Turun merkittävimpiin porvareihin 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla. Jochim Wittfoothin pojista Turkuun jäi Gustaf Wittfoothin ohella Hans Wittfooth. Tytärten avioliittojen kautta Wittfoothit liittyivät toisiin merkittäviin kauppiassukuihin.[1]
Vanhempiensa kuoltua 1677 ja 1692 Gustaf ja Hans Wittfooth työskentelivät ensin yhdessä, mutta perustivat sitten kumpikin omat liiketoimensa. Gustaf Wittfooth harjoitti ulkomaankauppaa, mutta ryhtyi myös teolliseen toimintaan. Hän sai liikekumppaninsa kanssa 1719 privilegion verkatehdasta varten, joka tuotti muun muassa villaisia takkeja sotilaiden ja työ- ja merimiesten käyttöön. Vaikka tehdas lopetti toimintansa jo 1733, niin se oli ensimmäisiä Turkun alueen teollisia hankkeita 1700-luvulla. Vuonna 1722 vuokraamaansa Halistenkosken myllyä hän ei myllyn kuunnostamisen jälkeen ehtinyt juuri hyödyntää, vaan se jäi hänen leskensä tehtäväksi. Myös Wittfoothin pojan Gustaf Adolfin leskestä Elisabet Wittfoothista tuli merkittävä kauppias ja yrittäjä Turkuun.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Haggrén, Georg: Wittfooth, Gustaf (K 1724) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.10.2024.
Aiheesta muualla
