Gustaf Julius Strömborg (4. lokakuuta 1830 Jämsä – 17. lokakuuta 1899 Porvoo) oli suomalainen lääkäri ja professori. Hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia lääkäreitä, jotka saivat ulkomailla opetusta silmätautien alalla.[1][2]
Strömborgin vanhemmat olivat Petäjäveden kappalainen Karl Gustaf Strömborg (1793–1838) ja hänen toinen puolisonsa Juliana Gustava Skogster. Hän kävi Loviisan triviaalikoulua, Porvoon yläalkeiskoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Strömborg valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1853, filosofian maisteriksi 1853, lääketieteen kandidaatiksi 1857 sekä lääketieteen lisensiaatiksi 1861 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1863. Hän palveli opiskeluaikanaan Tukholman serafiimilasaretissa 1857–1858 ja teki opintomatkat Saksaan silmätautien lääkäri Albrecht von Graefen (1828–1870) luokse vuosina 1860, 1865 ja 1866.[1][2]
Strömborg oli Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikalla silmätautien osaston apulaislääkärinä vuodesta 1861 ja linnan- ja lasaretinlääkärinä Viipurissa 1866–1891. Strömborg oli pitkään ainoa Helsingin ulkopuolella silmäleikkauksia tehnyt lääkäri. Hän sai professorin arvon 1885. Strömborg oli vuonna 1858 mukana perustamassa diakonissalaitosta Viipuriin. Hän oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1876–1897 ja toimi valtuuston varapuheenjohtajana. Kun Strömborg muutti 1897 Viipurista Porvooseen hän lahjoitti eläkkeelle jäädessään saamansa 2 100 markan rahasumman peruspääomaksi rahastoon, joka oli tarkoitettu Viipurin diakonissalaitoksen silmätautiosaston perustamista varten. Diakonissalaitoksen yhteydessä toiminut silmäklinikka avattiin 1905 ja tämä Strömborgin silmäsairaala sai uuden sairaalarakennuksen 1933.[1][2]
Strömborg oli naimisissa vuodesta 1862 Anna Charlotta Gustava Dunckerin kanssa.[1] Strömborgin veli oli koulumies Johan Elias Strömborg.[2]
Julkaisuja
- Om ögats accommodation, Helsingin yliopiston väitöskirja. 1860
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|