Gustaf Cederström

Gustaf Cederström, omakuva vuodelta 1877.

Gustaf Olof Cederström (12. huhtikuuta 1845 Tukholma – 20. elokuuta 1933)[1][2] oli ruotsalainen taidemaalari, joka tunnetaan pääasiassa historiamaalauksistaan, erityisesti Kaarle XII:n aikaan sijoittuvista.

Gustaf Cederström kuului Cederströmin aatelissukuun. Hänen isoisänsä oli kenraaliamiraali Olof Rudolf Cederström, joka korotettiin vuonna 1819 kreiviksi. Gustaf Cederström itse oli vapaaherra.[3] Hänen äitinsä oli af Ugglas -aatelissukua. Cederström kävi koulunsa Uppsalassa ja kirjautui vuonna 1863 yliopistoon.[1] Hän palveli vuosina 1864–1870 aliluutnanttina Värmlannin jääkärirykmentissä, mutta jätti sen jälkeen myös sotilasuran omistautuen taiteelle. Hän opiskeli maalaamista 1867–1868 Ferdinand Fagerlinin johdolla Düsseldorfissa ja 1869–1870 Léon Bonnat’n johdolla Pariisissa. Cederström löi itsensä läpi Ruotsin taidepiireissä vuosien 1870 ja 1873 Ruotsin taideakatemian näyttelyissä.[3][1] Vuonna 1870 hänen töitään oli ensi kerran esillä myös Pariisin salongissa. Vuosina 1873–1887 hän asui vakituisesti Pariisissa.[1]

Cederströmin tunnetuin maalaus, Kaarle XII:n ruumissaatto (1878).

Cederström siirtyi historiamaalaukseen 1870-luvun puolivälissä. Ensimmäinen yritys, vuonna 1877 Pariisin salongissa esillä ollut taulu Albrekt Mecklenburgilaisesta ei vielä menestynyt.[1] Sen sijaan Cederströmin seuraava maalaus Kaarle XII:n ruumissaatto herätti suurta huomiota vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä ja venäläinen suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanov osti sen. Cederström teki taulusta 1883–1884 toisen version Ruotsin kansallismuseolle. Hän teki tämän jälkeen useita muitakin Kaarle XII:n aikaan liittyneitä historiamaalauksia sekä joitain Ruotsin keskiajan historiaan liittyneitä. Vuonna 1899 valmistunut Pyhä Birgitta paavin edessä oli hänen tuotannossaan siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen aihe liittyi muuhun kuin Ruotsin historiaan.[3][1]

Isänmaallisten historiallisten näkymien ohella Cederström maalasi myös nykyaikaan sijoittuneita aiheita, joista tunnetuimmat liittyivät uskonnonharjoitukseen, kuten Baptistikaste (1886) ja Pelastusarmeija (1886). Lisäksi hän teki muotokuvia, kirjankuvituksia ja kuvasarjan Ruotsin armeijan univormuista.[3] Vuonna 1891 Cederström sai toimeksiannon maalata Ruotsin kansallismuseon porrashuoneen seinämaalauksen, mutta hän luopui tehtävästä vuonna 1894 Carl Larssonin hyväksi, joka hänen mielestään oli esittänyt paremman kokonaissuunnitelman. Sen sijaan Cederström sai myöhemmin tehdä historia-aiheiset Helsingborgin raatihuoneen lasimaalaukset sekä Dramaten-teatterin lämpiön seinämaalauksen.[1]

Cedertsröm valittiin 1878 taideakatemian jäseneksi ja nimitettiin 1888 professoriksi. Vuodesta 1899 hän toimi akatemian opetustoiminnan johtajana.[3] Hän luopui viroistaan vuonna 1911 ja asui sen jälkeen kahden vuoden ajan Pariisissa. Hän julkaisi vanhoilla päivillään joukon muistelmakirjoja.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Georg Nordensvan: Gustaf Olof Cederström (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1929). Ruotsin valtionarkisto.
  2. ↑ Vem var det? (1944), s. 42 (ruotsiksi) Viitattu 11.7.2014.
  3. ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1905), s. 1363–1365, 1368–1371 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.7.2014.
  4. ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 60 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.7.2014.

Aiheesta muualla