Gisella (alkujaan Gizella) Grosz (26. marraskuuta 1875 Szilágysomlyó – 1942 Riian getto) oli unkarilainen pianisti.

Grosz syntyi juutalaiseen perheeseen nykyisen Romanian, silloisen Itävalta-Unkarin alueella. Hän opiskeli pianonsoittoa Unkarin kuninkaallisessa kansallismusiikkiakatemiassa István Thománin johdolla. Hän piti ensimmäiset konserttinsa vuonna 1897 Budapestissa ja sitten Leipzigissa sekä Berliinissä 1898–99. Vuodesta 1898 lähtien Grosz asui Berliinissä, jossa häntä opetti Teresa Carreño.

1900-vuosikymmenen aikana Grosz esiintyi solistina Berliinin filharmonikkojen kanssa useaan otteeseen. Vuonna 1906 hän levytti yhtenä ensimmäisistä naispuolisista pianisteista Welte-Mignonille. Vuonna 1911 hän vetäytyi konserttiuraltaan samalla kun meni naimisiin musiikkikriitikko ja elämäkertakirjailija Adolf Weissmannin kanssa. Vetäytymisensä jälkeen Grosz kuitenkin yhä jatkoi uraansa musiikin parissa opettamalla pianonsoittoa. Grosz jäi leskeksi vuonna 1929. Tammikuussa 1942 hänet siirrettiin Latviaan Riikaan, jossa hän kuoli vielä saman vuoden aikana.

Groszilla oli puolisonsa Weissmannin kanssa vuonna 1908 ennen avioitumista syntynyt tytär Ilse, josta myös tuli pianisti. Tytär kuoli Yhdysvalloissa vuonna 2000.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gisella Grosz