Gilles Meloche (s. 12. heinäkuuta 1950 Montreal, Quebec, Kanada) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen ammattilaisjääkiekkoilija. Hän pelasi maalivahtina.[1]
Pelaajaura
Juniorivuodet
Meloche pelasi ennen ammattilaisuraansa kauden 1969–1970 Quebecin QJHL-juniorisarjassa, joukkueenaan Verdun Jr. Maple Leafs. Hänet nimettiin vuonna 1970 liigan ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Chicago Black Hawks varasi hänet NHL:ään numerolla 70 varaustilaisuuden 1970 viidennellä kierroksella.[1][2]
Ammattilaisura
Meloche aloitti ammattilaisuransa kaudella 1970–1971, jolla hän edusti Black Hawksia kahdessa NHL:n runkosarjaottelussa. Suurin osa kaudesta kului kuitenkin IHL:n Flint Generalsissa. Lokakuussa 1971 hän siirtyi California Golden Sealsiin pelaajakaupassa, jossa Golden Seals sai hänen lisäkseen puolustaja Paul Shmyrin, ja jossa Black Hawks sai vaihdossa maalivahti Gerry Desjardinsin. Siirron jälkeen Meloche vakiinnutti paikkansa NHL:ssä. Hän edusti Golden Sealsiä viisi kautta vuosina 1971–1976 ja jatkoi seurassa myös sen muutettua Ohioon ja pelattua vuosina 1976–1978 nimellä Cleveland Barons. Hän pelasi jokaisena noista kausista yli puolet joukkueensa otteluista, eniten kaudella 1972–1973, jolla 59 ottelua pelannut Meloche oli NHL:n eniten otteluja ja minuutteja pelannut maalivahti.[1][2]
Vuonna 1978 Cleveland Barons yhdistyi Minnesota North Starsin kanssa, jonka maalivahtina Meloche pelasi seitsemän kautta. Joukkueen toisena paljon pelanneena maalivahtina oli useimpina noista kausista Don Beaupre. Meloche pelasi uransa tuloksellisesti parhaat kaudet 1980-luvun alkupuolella, jolloin North Stars eteni kuutena vuonna peräkkäin NHL:n pudotuspeleihin, pisimmälle kaudella 1980–1981, jolla joukkue pelasi Stanley Cup -loppuotteluissa. Meloche pelasi tuon kauden pudotuspeleissä 13 ottelua ja Beaupre kuusi. Hän pelasi North Stars -vuosinaan kahdesti NHL:n tähdistöottelussa, vuosina 1980 ja 1982. Toukokuussa 1985 North Stars myi Melochen Edmonton Oilersiin vaihdossa hyökkääjä Paul Houckiin, mutta hän ei pelannut Oilersissa otteluakaan siirryttyään jo saman vuoden syyskuussa, ennen kauden 1985–1986 alkua, Pittsburgh Penguinsiin. Oilers sai vaihdossa puolustaja Marty McSorleyn ja hyökkääjä Tim Hrynewichin sekä vuonna 1986 puolustaja Craig Muniin. Meloche pelasi Penguinsin maalivahtina kolme kautta vuosina 1985–1988.[2][3]
Meloche lopetti pelaajauransa vuoteen 1988. Hänen NHL-uransa kesti 18 kautta, joiden aikana hän pelasi yhteensä 788:ssa runkosarjaottelussa ja 45:ssä pudotuspeliottelussa. Nollapelejä hänelle kertyi runkosarjassa 20 ja pudotuspeleissä kaksi.[2]
Maajoukkue
Meloche edusti Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta yksissä arvokilpailuissa, jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1982, joissa Kanada voitti pronssia. Meloche pelasi tuossa turnauksessa viisi ottelua, joista voitto-otteluja kolme ja tappioita kaksi.[1][2]
Pelaajauran jälkeen
Pelaajauransa jälkeen Meloche on työskennellyt vuosina 1989–2006 Pittsburgh Penguinsin pelaajatarkkailijana ja maalivahtivalmentajana/konsulttina ja vuodesta 2006 alkaen kokoaikaisena maalivahtivalmentajana. Penguins on voittanut näinä vuosina kolmesti Stanley Cupin, vuosina 1991, 1992 ja 2009. Melochen valmentamiin maalivahteihin on kuulunut muun muassa vuoden 2009 Stanley Cup -voittaja Marc-André Fleury.[4]
Perhe
Jääkiekkohyökkääjä, NHL:ssäkin pelannut Éric Meloche on Gilles Melochen poika. Myös Gillesin veli Denis Meloche on pelannut jääkiekkoa ammattilaisena. Gilles Meloche on naimisissa ja asuu vaimonsa Sophien kanssa Pittsburghissa, Pennsylvaniassa.[1][4]
Lähteet
Aiheesta muualla
