Geronthrain kaupunki sijaitsi hallitsevalla paikalla Eurotas-joen tasangon itälaidalla kohoavan vuoren lounaisrinteellä. Pausaniaan mukaan kaupungin etäisyys rannikolla sijainneesta Akriaista oli 120 stadioninmittaa.[5][9] Kaupunki sijaitsi samalla kukkulalla, jolla nykyinen Gerákin kylä sijaitsee, ja sen akropoliina toimi kukkulan korkein kohta, joka tunnetaan nykyisin nimellä Dontákia (Δοντάκια, ”Hampaat”).[6][7][10]
Nykyinen Gerákin kylä. Antiikin Geronthrain akropolis erottuu kukkulanhuippuna kylän keskellä.
Geronthrain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[4] Geronthraista pohjoisluoteeseen sijaitsi Selinus ja koilliseen Marios. Kauempana kaakossa sijaitsi Pleiai eli Palaia, lounaassa Krokeai ja Helos, ja idässä muun muassa Amyklai ja Sparta.[8]
Kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta sen todellinen asema tunnetaan huonosti. Sen arvellaan kuitenkin olleen perioikkien polis noin vuodesta 500 eaa. lähtien.[4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Geronthrētēs (Γερονθρήτης, door.kreik.Γερονθράτας, Geronthrātās).[5]
Geronthrain kaupunki jatkoi kukoistustaan bysanttilaisella ajalla.[10] Kaupunki oli piispanistuin ja yksi tärkeimmistä paikoista Eurotaan laaksossa.[5][12]Frankkivallan aikana Geronthrain vanhan akropoliin korvasi linnoituspaikkana Gerákin linna. Se rakennettiin noin vuonna 1209–1250 noin kaksi kilometriä idempänä olevalle vuorenhuipulle. Myöhemmin asutus palasi antiikin aikaiselle paikalle,[7][10] jossa nykyisen Gerákin kylän nimi on muuntunut Geronthraista.[5] Antiikin aikaisen kaupungin mukaan on nimetty myös Evrótaksen kunnan osa Gerónthresin kunnallisyksikkö, joka on entinen itsenäinen kunta ja jossa Geráki sijaitsee.
Geronthrain mykeneläisen kauden löytöihin lukeutuu kyklooppimuurin jäänteitä sekä keramiikkaa.[10] Antiikin ajan Geronthrain akropolis oli ympäröity muureilla, joista on löydetty osia. Ne ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[4][5] Löydöksiin lukeutuu myös rakennusten jäänteitä klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta,[4] sekä bysanttilaisella ajalla akropoliin muurin tehtyjä vahvistuksia.[10]
Pausaniaan mukaan akropoliilla oli Apollonille omistettu temppeli. Löydetyt kapiteelit ja muut veistoskoristellut osat sekä votiiviesineet saattavat liittyä siihen.[4][5][14][15] Kaupungissa oli myös Areelle omistettu temppeli ja lehto, jossa järjestettiin vuosittain juhla, johon naiset eivät saaneet osallistua. Kaupungin agoraa ympäröi juomavedeksi soveltuvia lähteitä. Ne on paikannettu alempaa kukkulan rintestä.[5]
Roomalaiselta kaudelta on löydetty akveduktin ja balaneiumin eli kylpylän jäännöksiä.[10] Diocletianuksen hintaediktin käsittävän piirtokirjoituksen katkelmia on marmorikivissä, joita on käytetty uudelleen Gerákin Pyhän Johannes Khrysostomoksen (Ágios Ioánnis o Chrysóstomos) kirkossa. Ne olivat alun perin kaupungin agoralla.[10][16]
↑ abcdefgHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”332. Geronthrai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1(englanniksi)
↑ abcdefghijSmith, William: ”Geronthrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Leake, William Martin: Morea Vol. III, s. 7, Peloponnesiaca, s. 149, 362; de Boblaye, Émile Le Puillon: Recherches géographiques sur les ruines de la Morée, s. 95; Curtius, Ernst: Peloponnesos, Vol. II, s. 302.
