Gerald Mohr (11. kesäkuuta 1914 New York, New York, Yhdysvallat – 9. marraskuuta 1968 Tukholma, Ruotsi) oli yhdysvaltalainen näyttelijä.[1]
Mohr opiskeli lääketiedettä Columbian yliopistossa.[3] Mohrin ollessa sairaalassa toipumassa umpisuolileikkauksesta hänen radiossa työskennellyt huonetoverinsa ehdotti hänelle hakeutumista radioalalle.[3] Mohr pääsi mukaan Orson Wellesin johtamaan Mercury Theatreen.[3] Wellesin suosittelemana hän sai ensimmäisen merkittävän elokuvaroolinsa William Wellmanin ohjaamassa elokuvassa Dixie-Daisy ja murhamysteeri (1943).[1] Toisen maailmansodan aikana Mohr palveli Yhdysvaltojen armeijan ilmavoimissa[4], ja palveluksesta palattuaan hän sai roolin elokuvassa Gilda.[1] Vuosikymmenen lopulla Mohr ajautui B-luokan elokuviin, kun hän teki sopimuksen Lone Wolf -elokuviin.[1] Hänen myöhempiin elokuviinsa kuuluvat muun muassa Invasion USA (1952), My World Dies Screaming (1958) ja Nuorten kapina (1960).[1] Mohrin viimeiseksi elokuvaksi jäi 1968 ensi-iltansa saanut Funny Girl.[1]
Mohrin tunnetuimpiin radiorooleihin kuuluu Philip Marlowe, jota hän esitti 1948–1951.[5] Vierailijana Mohr esiintyi muun muassa kuunnelmasarjoissa Box 13, Escape, Lux Radio Theater ja Our Miss Brooks.[3] Mohr esiintyi kaikkiaan yli 500 radio-ohjelmassa.[2]
Mohr kuoli sydänkohtaukseen Tukholmassa televisiosarjan kuvausten aikana.[1]
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
