Gamma Cephei Ab
Gamma Cephei Ab |
Gamma Cephei Ab Celestia-ohjelmassa |
Löytäminen |
Löytäjä(t) |
Campbell et al. (oletus) Hatzes et al. (varmistus)[1] |
Löytöpäivä |
1988 (oletus) 2002 (varmistus)[1] |
Havaintomenetelmä(t) |
Säteisnopeusmenetelmä |
Tähden ominaisuudet |
Tähden nimi |
Gamma Cephei A |
Tähden etäisyys Auringosta |
44,98 vv[2] |
Tähden massa |
1,4 M☉[2] |
Tähden spektriluokka |
K1 III-IV[2] |
Tähden metallisuus |
0,18[2] |
Tähden ikä |
6,6 Gyr[2] |
Kiertoradan ominaisuudet |
Isoakselin puolikas |
2,05[2] AU |
Eksentrisyys |
0,049[2] |
Kiertoaika |
2,47 v (903,3[2] vrk) |
Inklinaatio |
5,7[2]° |
Fyysiset ominaisuudet |
Massa |
1,85[2] MJ |
Infobox OK |
Gamma Cephei Ab on eksoplaneetta, joka kiertää oranssia alijättiläistähteä Gamma Cephei A noin 45 valovuoden päässä Maasta, Kefeuksen tähdistön suunnalla. Planeetan olemassaoloa arveltiin jo vuonna 1988, mutta se varmistettiin vasta vuonna 2002.[1] Määritelmästä riippuen planeetta voi siis olla ensimmäinen koskaan löydetty eksoplaneetta.
Tutkimuksen historia
Mahdollinen planeetta
Ensimmäisen ehdotuksen planeetan olemassaolosta esittivät Bruce Campbell, Gordon Walker ja Stephenson Yang vuonna 1988. He olivat havainneet muutoksia Gamma Cephei A:n säteisliikkeessä ja päättelivät, että tähteä kiertää pienempi kohde (todennäköisesti planeetta). Tällöin kyseessä olisi ollut ensimmäinen havaittu eksoplaneetta.[1] Vuonna 1992 julkaistu tutkimus kuitenkin selitti muutokset K-tyypin alijättiläisen tyypillisenä säteisnopeuden vaihteluna, ja planeetan olemassaolosta tuli kyseenalaista.[1]
Varmistaminen ja tutkimus
Gamma Cephei Ab:n olemassaolo varmistui vihdoin 24. syyskuuta 2002,[3] kun joukko tähtitieteilijöitä analysoi vuosina 1981–2002 kerättyä dataa tähden säteisnopeuden muutoksista. Todennäköisimmäksi selitykseksi arveltiin, että tähteä kiertäisi noin 1,7 Jupiterin massainen planeetta 2,13 AU:n etäisyydellä.[1]
Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan planeetan massan yläraja on 95 %:n todennäköisyydellä 13,3 Jupiterin massaa ja 99,73 %:n todennäköisyydellä 16,9 Jupiterin massaa. Se ei siis ole tähden kokoluokkaa (kuten Gamma Cephei B:n kaltainen punainen kääpiö).[4]
Ominaisuudet
Gamma Cephei Ab:n massaksi on arvioitu 1,85 ± 0,06 Jupiterin massaa. Planeetan täsmällistä luonnetta ei tunneta,[4] mutta massan perusteella se on todennäköisesti kaasujättiläinen. Planeetan etäisyys emotähdestään on 2,05 AU, ja sen kiertoaika on 2,47 vuotta.[2] Etäisyyden arvellaan vaihtelevan 1,7 ja 2,5 AU:n välillä, mikä vastaa Maan ja Marsin kiertoratojen etäisyyttä aurinkokunnassa.[3] Kiertoradan eksentrisyys on noin 0,049 ja inklinaatio noin 5,7°.[2]
Katso myös
Lähteet
Tähdet | α Cep, γ Cep, β Cep, ζ Cep, η Cep, ι Cep, δ Cep, ε Cep, θ Cep, μ Cep, 2 UMi, ν Cep, ξ Cep, ξ Cep, κ Cep, π Cep, υ1 Cep, 11 Cep, ο Cep, 9 Cep, 24 Cep, 16 Cep, OV Cep, λ Cep, 19 Cep, 31 Cep, VV Cep, 78 Dra, 6 Cep, 30 Cep, 18 Cep, 20 Cep, 7 Cep, ρ Cep, 26 Cep, 12 Cep, 14 Cep, 4 Cep, 13 Cep, 25 Cep, 28 Cep, 77 Dra, δ Cep, RW Cep, V Cep, 15 Cep, υ Cep, T Cep, Kruger 60 |
---|
Eksoplaneetat | γ Cep Ab |
---|
|
|