Galician suuri Irmandiños-sota käytiin Galician kuningaskunnassa vuosina 1467–1469. Siinä olivat keskeisessä roolissa Irmandiños-veljeskunnat jotka kapinoivat paikallista aatelia vastaan, samoin kuin pienemmässä vuosien 1431–1435 kapinassa. Molemmat kapinat kukistettiin, mutta ne vaikuttivat Galician tiiviimpään liittymiseen Kastilian alaisuuteen.

Sanaa irmandiños on käytetty Galiciassa monissa historiallisissa yhteyksissä. Se viittaa sananmukaisesti pikkuveljiin tai "veikkosiin", ja sillä on yhteys espanjassa keskiaikaisista killoista käytettyyn ilmaisuun.^[1]

Tuohon aikaan Galicia oli jo liitetty Leónin ja Kastilian kuningaskuntien alaisuuteen, mutta keskusjohto oli heikkoa koska alue oli eristyksissä vuorten takana. Kastilian valtaa heikensi myös siellä käyty sisällissota Henrik IV:n ja hänen nuoremman veljensä Alfonson ja tämän johtamien aatelisten joukkojen välillä.^[2]

Galiciassa feodaalivaltaa käyttivät sekä kirkkoruhtinaat että maallinen aateli.

Sotatoimet alkoivat vuonna 1467, mutta irmandiños-veljeskuntia oli perustettu jo muutamia vuosia aikaisemmin alueen kaupunkeihin Kastilian kuninkaan Henrik IV:n tuella. Alue oli kokenut kovia katovuosien ja ruttoepidemioiden takia. Veljeskuntiin liittyi sekä talonpoikia että kaupunkilaisia, ja jopa alempiarvoista aatelia ja papistoa. Veljeskuntiin liittyi kaikkiaan noin 80 000 taistelijaa.^[3] Vastustajiksi koettiin suuret maanomistajat, joilla oli linnoja ja linnoituksia, sekä linnaluostarit. Kahden vuoden sodan aikana veljeskunnat tuhosivat noin 130 linnoitusta.^[4]

Sodan alussa aatelisto pakeni Portugaliin tai Kastiliaan, mutta vuonna 1469 Pedro Madruga kokosi aatelisten joukot ja aloitti vastahyökkäyksen Portugalista käsin.^[5] Aatelisjoukoilla oli ylivertaiset aseet, kuten hakapyssyjä, ja kapina tukahdutettiin ja sen johtajat pidätettiin ja teloitettiin.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Irmandiño#The_Great_War