Freestyle (englantia; ’vapaa tyyli’) on Yhdysvalloissa 1980-luvulla syntynyt elektronisen tanssimusiikin alagenre, joka sai alkunsa erityisesti Yhdysvaltain latinalaisamerikkalaisesta yhteisöstä. Musiikkityyli yhdistää elementtejä syntetisaattoreista, rumpukoneista ja tarttuvista melodioista, ja se on saanut nimensä siitä, että artistit usein esittivät kappaleitaan improvisoiden ja vapaasti, ilman tarkempaa käsikirjoitusta.
Synty ja taustat
Freestyle syntyi 1980-luvun alkupuolella New Yorkissa, erityisesti Bronxissa ja Brooklynissä, missä latinalaisamerikkalaiset nuoret artistit vaikuttivat vahvasti kaupungin musiikkikulttuuriin. Tämä musiikillinen liike sai vaikutteita hip hopista, elektronisesta tanssimusiikista ja diskosta, ja siinä yhdistyivät perinteiset latinalaisamerikkalaiset rytmit moderniin tuotantotekniikkaan.[1]
Musiikilliset elementit
Freestyle-musiikille on tyypillistä synteettisten instrumenttien, kuten syntetisaattoreiden ja rumpukoneiden käyttö. Kappaleissa korostuvat nopeat tempot, tarttuvat bassolinjat ja kekseliäät sovitukset. Lauluissa käytetään usein vahvaa lauluääntä, ja sanoitukset käsittelevät usein rakkauden teemoja, nuoruutta ja kaupunkielämän kuvauksia.[1]
Tanssittavuus on keskeinen osa freestyle-musiikkia, ja monet sen kappaleista ovatkin tarkoitettu yökerhoympäristöihin, missä ne saavuttivat suurimman suosionsa. Freestyle-musiikki vaikutti myös voimakkaasti 1980-luvun tanssikulttuuriin ja elektronisen tanssimusiikin kehitykseen.[1]
Tunnetuimpia artisteja
Tunnetuimpia freestyle-artiseja ja -yhtyeitä olivat muun muassa Exposé, Lisa Lisa and Cult Jam, Stevie B, TKA ja George Lamond. Nämä artistit loivat hittikappaleita, jotka nousivat musiikkilistoille ja saavuttivat laajaa suosiota yökerhojen tanssilattioilla.[1]
Vaikutus ja perintö
Freestyle-musiikki jätti jälkensä Yhdysvaltain musiikkikulttuuriin, ja sen vaikutus on nähtävissä myös myöhemmissä elektronisen tanssimusiikin tyylisuunnissa.[1] Vaikka 1980-luvun freestyle-huuma väheni 1990-luvun alussa,[1] genre on säilyttänyt elinvoimansa ja saanut uutta suosiota uusien sukupolvien keskuudessa, jotka ovat löytäneet sen uudelleen.
Freestyle-musiikki jatkaa elämistään nostalgisena ja tanssittavana genreä, ja sen vaikutus kuuluu edelleen monissa nykypäivän musiikin ilmiöissä. Se muistuttaa aikakaudesta, jolloin musiikki oli värikästä, energistä ja monipuolista.
Lähteet
Aiheesta muualla