Fredrik Ludvig Johannes Grönholm (15. kesäkuuta1892Liminka – 20. toukokuuta1952) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat rovasti Ludvig Grönholm ja Martta Karoliina Ljung.[1][2]
Grönholm kävi viisi luokkaa Tornion yhteiskoulua ja opiskeli kaksi lukukautta Saksassa Altenburgin teknillisessä opistossa vuonna 1914. Hän kävi Lappeenrannan tykistökoulun vuonna 1919 ja jääkärialiupseereille järjestetyn aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa vuonna 1921.[1][2]
Jääkärikausi
Jääkäripataljoona 27:n haupitsijaoksen toinen tykki tuliasemassa miehistöineen Riianlahdella syksyllä 1916.
Grönholm liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 7. maaliskuuta1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 16. toukokuuta 1916 ja edelleen pataljoonan 2. komppaniaan 21. elokuuta 1916, kunnes viimein hänet siirrettiin 13. joulukuuta 1916 äskettäin perustettuun pataljoonan haupitsipatteriin. Seuraavaksi hänet siirrettiin hänen sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon 23. lokakuuta 1917. Takaisin pataljoonan tykistöön hänet siirrettiin 16. tammikuuta 1918. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella.[1][2]
Grönholm saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan kuormastoaliupseeriksi Jääkäritykistön 2. patteriin. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella. Tampereen valtauksen jälkeen toteutetussa tykistön uudelleen järjestelyssä hänet sijoitettiin Jääkäritykistöprikaatin 2. ammuskolonnaan, jonka mukana otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
Grönholm palveli sisällissodan jälkeen Suomen tykistökoulussa, josta hänet määrättiin tykistön uudelleenjärjestelyn yhteydessä ensin Hämeen kenttätykistörykmentti l:n 3. patteristoon ja myöhemmin raskaaseen tykistörykmenttiin. Tykistörykmentissä hän toimi 1. patterin vääpelinä ja siirtyi 24. huhtikuuta 1920 alkaen nuoremmaksi upseeriksi Viipurin paikallispataljoonaan ja 20. huhtikuuta 1921 alkaen patteriupseeriksi Rannikkotykistörykmentti 2:een. Armeijasta hän erosi 29. kesäkuuta 1922 ja siirtyi työnjohtajaksi Kemiin.[1][2]
Talvi- ja jatkosota
Grönholm osallistui talvisotaan autokolonnan johtajana Rannikkotykistörykmentti 3:ssa. Välirauhan aikana hän toimi työkomppanian päällikkönä Jaakkiman lohkolla. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin talousupseeriksi Ratsuväkiprikaatiin, josta hänet kotiutettiin vuonna 1942 ja hän siirtyi Ouluun työnjohtajaksi Oy Herman Andersonille. Hänet haudattiin Ouluun.[2]
Lähteet
Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
.svg){kind=small}
