Franciscus de Marchia

Franciscus de Marchia (de Appignano, de Pignano, de Esculo, de Ascoli, Franciscus Rubeus) (n. 1285–1290 – n. 1344) oli italialainen skolastinen filosofi ja teologi, joka vaikutti Pariisin yliopistossa.[1]

Elämä

Franciscus syntyi Appignano del Tronton kylässä Ascoli Picenon provinssissa Roomasta itään. Hän liittyi fransiskaanien sääntökuntaan ja opiskeli teologiaa Pariisin yliopistossa vuoden 1310 tienoilla. Myöhemmin hän opetti fransiskaanien oppilaitoksissa muualla. Myöhemmin hän palasi Pariisiin luennoimaan Petrus Lombarduksen Sentensseistä, ainakin vuosina 1319–20.[1]

Franciscus viipyi Pariisissa ainakin vuoteen 1323, johon mennessä hän oli todennäköisimmin valmistunut maisteriksi. Tältä ajalta on peräisin hänen Aristoteleen Metafysiikan kommentaarinsa. Vuonna 1324 hän siirtyi Avignoniin, missä hän toimi opettajana fransiskaaniluostarissa. Opettajana Franciscus sai arvonimen Doctor Succinctus.[1]

Franciscus joutui monien muiden fransiskaanien mukana riitoihin paavi Johannes XXII:n kanssa apostolisesta köyhyydestä, ja joutui pakenemaan Avignonista Wilhelm Ockhamilaisen ja muiden kanssa vuonna 1328. He saivat turvapaikan keisari Ludvig Baijerilaisen hovista, ja alkoivat kirjoittaa paavia vastaan. Paavi vastasi bullalla Quia vir reprobus 16. marraskuuta 1329. Franciscus kirjoitti tätä vastaan teoksen Improbatio Contra Libellum Domini Iohannis Qui Incipit Quia Vir Reprobus.[1]

Kiistaa jatkui paavi Benedictus XII:n kaudelle saakka. Lopulta Franciscus joutui vangiksi. Hänen oikeudenkäyntinsä alkoi vuoden 1341 alkupuolella. Hän tunnusti ja perui mielipiteensä inkvisition edessä vuoden 1343 loppupuolella. Hän kuoli jonkin aikaa vuoden 1344 jälkeen.[1]

Filosofia ja teologia

Franciscusta on usein pidetty uskollisena skotistina eli Duns Scotuksen seuraajana, mutta hän poikkesi Duns Scotuksen opetuksista monin kohdin ja muokkasi tämän ajatuksia edelleen. Hänen ajatuksensa vaikuttivat filosofisen teologian, luonnonfilosofian ja politiikan teorian kehitykseen.[1]

Teoksia

  • Improbatio contra libellum Domini Johannis qui incipit Quia vir reprobus
  • Quodlibet cum quaestionibus selectis ex commentario in librum Sententiarum
  • Sententia et compilatio super libros Physicorum Aristotelis
  • Quaestiones super Metaphysicam

Toimitettuja laitoksia

  • Scriptum I, d. 35: ed. C. Schabel, “Il determinismo di Francesco di Marchia (Parte I),” Picenum Seraphicum 18 n.s. (1999), 57–95.
  • Scriptum I, dd. 36, and 38: ed. C. Schabel, “Il determinismo di Francesco di Marchia (Parte II),” Picenum Seraphicum 19 n.s. (2000), 3–55.
  • Fr. Francesco di Appignano OFM, Contestazione, trans. N. Mariani (Appignano del Tronto 2001).
  • Scriptum I, dd. 39–40: ed. C. Schabel, “La dottrina sulla predestinazione di Francesco di Marchia,” Picenum Seraphicum 20 n.s. (2001), 9–45.
  • Francisci de Marchia sive de Esculo Commentarius in IV libros Sententiarum Petri Lombardi. Quaestiones praeambulae et Prologus, ed. N. Mariani (= Spicilegium Bonaventurianum, 31) (Grottaferrata 2003).
  • N. Mariani, “Due Sermoni attribuiti a Francesco della Marca,” Archivum Franciscanum Historicum 98 (2005), 571–95.
  • Francisci de Marchia sive de Esculo Commentarius in IV libros Sententiarum Petri Lombardi. Distinctiones primi libri prima ad decimam, ed. N. Mariani (= Spicilegium Bonaventurianum, 32) (Grottaferrata 2006).
  • In IV librum Sententiarum, q. 1: ed. C. Schabel, “Francis of Marchia's Virtus derelicta and the Context of Its Development,” in Friedman-Schabel 2006, 41–80.
  • In IV librum Sententiarum, q. 1 (Vat. lat. 943): ed. C. Schabel, “La virtus derelicta di Francesco d'Appignano e il contesto del suo sviluppo,” in Priori 2006, 125–54.
  • Francisci de Marchia O.M. Quaestiones super Metaphysicam, ed. N. Mariani (= Spicilegium Bonaventurianum, 37) (Grottaferrata 2012).
  • Questioni sulla metafisica, trans. N. Mariani (= Spicilegium Bonaventurianum, 38) (Grottaferrata 2013).

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Schabel, Christopher: Francis of Marchia Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 29. lokakuuta 2007.

Aiheesta muualla