Feijoakasvi on pieni hitaasti kasvava ikivihreä puu, joka voi kasvaa 4,5 metriä korkeaksi ja leveäksi. Puuaines on painavaa, kovaa ja haurasta. Lämpimissä maissa puita kasvatetaan myös koristekasveina. Kaksineuvoisilla kukilla on pitkät, punaiset heteet, joiden päässä on paljon keltaista siitepölyä. Kukissa on neljästä kuuteen terälehteä, jotka ovat valkovioletteja. Hedelmä on vihreän kananmunan muotoinen. Massa on mehukas, makea ja aromaattinen, maistuu ananaksen, omenan ja mintun sekoitukselta. Rakeinen, läpinäkyvä, hyytelömäinen liha on samanlainen kuin guavalla.[5]
Feijoa pitää lämpimistä kesistä (27–32 °C) ja viileistä talvista. Sitä kasvatetaan niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy yli −9 °C:ssa. Viileys on kasville tärkeää, sillä jos lämpötila ei laske nollan alapuolelle yli viideksikymmeneksi tunniksi, kasvi kukkii heikosti. Myös hedelmän maku on huomattavasti parempi niillä alueilla, joilla on talvella pakkasta. Kasvi kestää myös suolaista maaperää.
Käyttö
Hapanimelän aromaattista feijoaa syödään sellaisenaan tai käytetään hedelmäsalaatteihin ja leivonnaisiin omenan tapaan soseena tai viipaleina.[7] Hedelmästä voi valmistaa myös marmeladia tai hyytelöä. Tavallisesti hedelmä halkaistaan ja nautitaan lusikalla puolikkaista tai kuoritaan ja paloitellaan jälkiruokiin. Jo raa'assa hedelmässä on hyvin voimakas tuoksu, joka on pitkäkestoinen.
Lähteet
↑IUCN SSC Global Tree Specialist Group, Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & Canteiro, C.: Acca sellowianaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
