Ewald Jürgen (tai: Georg) von Kleist (10. kesäkuuta 1700 Vietzow, Pommeri – 10. joulukuuta 1748 Köslin) oli preussilainen lakimies ja fyysikko.^[1]

Kleist opiskeli lakia Leipzigissa ja Leidenissä. Hän aloitti ehkä sähkökokeilunsa ollessaan Leidenin yliopistossa. Hän oli vuosina 1722–1747 kotiseudullaan Pommerissa pappiskollegion dekaanina tuomiokapitulissa Camminissa ja sitten Köslinin kuninkaallisen hovioikeuden puheenjohtajana. Hän oli Berliinin tiedeakatemian jäsen.^lähde?

Työnsä ohella Kleist harrasti luonnontieteellisiä kokeita ja keksi vuonna 1745 Kleistin pullon, ensimmäisen sähköä varastoivan laitteen, huomatessaan laitteen tehoa lisäävän toiminnan. Kokeellisen fysiikan professori Pieter van Musschenbroek keksi vähän myöhemmin Leidenissä saman ilmiön omin neuvoin, ja hänen julkistettuaan sen tämä ensimmäinen kondensaattori tuli tunnetuksi nimellä Leidenin pullo. Vaikka Kleist olikin varhainen keksijä, hän ei ollut julkistanut laitetta ajoissa eikä sitten enää kehittänyt sitä eteenpäin, ja siksi nykytutkijat antavat suurimman kunnian kondensaattorin alkuvuosien kehitystyöstä Musschenbroekille.^lähde?

• Elämäkerta von Kleist -suvun sivustolla (fraktuuratekstiä)