Eurytos-krateeri on antiikin kreikkalainen krateeri, joka on valmistettu arkaaisella kaudella noin vuonna 600–590 eaa. Se on saanut nimensä tärkeimmästä kuva-aiheestaan, joka esittää Eurytokseen ja Herakleehen liittyvää myyttiä. Nykyisin krateeri on esillä Louvressa (esine E 635).[1][2]
Eurytos-krateeri on tehty Korintissa ja edustaa varhaiskorinttilaista keramiikkaa. Se oli myyty Italiaan etruskeille, ja löydettiin etruskilaisesta haudasta Cerveteristä antiikin Etrurian alueelta.[2][3]
Krateeri on tyypiltään pylväskrateeri, mikä oli vaasin syntyaikaan uusi tyyppi. Eurytos-krateeri on varhaisin tunnettu esimerkki tyypistä. Krateerin korkeus on noin 46 cm. Krateerin maalauskoristelu yhdistelee mustakuvio- ja monivärimaalausta. Keskeisimmät maalaukset esittävät mytologista aihetta, jossa Herakles saa pidoissa puolisokseen Eurytoksen tyttären Iolen, sekä seuranneen riidan jälkeistä taistelua, jossa Herakles surmaa Eurytoksen pojan Ifitoksen. Hahmot ja tilanne ovat tunnistettavissa siksi, että kunkin hahmon kohdalle on kirjoitettu tämän nimi arkaaisella korinttilaisella kirjaimistolla. Maalaukseen on merkitty muun muassa nimet Herakles ja Eurytos sekä Eurytoksen lapset Ifitos, Iole, Klytios ja Didaion.[1][2] Pitokohtaus on varhaisin tunnettu kuvaus pitoihin osallistuvista makoilemassa leposohvilla.[3]
Vaasin toisella puolella on kuvattuna taistelevia sotilaita Troijan edustalla. Vaasin alaosaa kiertää kuvaus ratsastuskilpailuista. Lisäksi kädensijojen alapuolella on kaksi kuvaa, joista toinen esittää pitovalmisteluita ja toinen Aiaan itsemurhaa Odysseuksen ja Diomedeen läsnäollessa. Näin koristelu yhdistää kolme vaasimaalauksissa suosittua aihetta, taistelun, pidot ja hevoskilpailut.[1][2]
Lähteet
Aiheesta muualla
.jpg)
