Ajoneuvoille on Eteläesplanadilla varattu yksi kaista ja pyöräliikenteelle toinen. Pyöräväylä on kuitenkin kaksisuuntainen. Autoliikenne kulkee nupukivillä ja pyöräliikenne asfaltilla.[1] Tyypiltään Eteläesplanadi on alueellinen kokoojakatu.[2]
Länsipäässään Eteläesplanadi levenee kolmiomaiseksi Erottajan aukioksi, jonka laidalla Esplanadin puiston länsipäässä sijaitsee Svenska Teaternin rakennus. Eteläesplanadi päättyy aukion laidalla olevaan risteykseen, josta suoraan aukion eteläreunan suuntaisena länsilounaaseen jatkuu Bulevardi. Samasta risteyksestä johtaa Erottajankatu etelään sekä yli 5 kilometriä pitkä Mannerheimintie pohjoisluoteeseen.
Etelä- ja Pohjoisesplanadi ovat saaneet nimensä niiden välissä olevan Esplanadin puiston mukaan. Sana esplanadi tarkoittaa alun perin linnoituksen ympärillä olevaa avointa aluetta, mutta myös kahden kadun välissä olevaa puistovyöhykettä.[3] Ruotsinkielisessä muodossa Esplanaden se vahvistettiin Helsinkiin suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi vuonna 1820. Puiston reunaa pitkin kulkevat kadut saivat vuonna 1836 erilliset nimet Södra Esplanadgatan ja Norra Esplanadgatan, joille vuonna 1909 vahvistettiin suomenkieliset vastineet Eteläinen ja Pohjoinen Esplanaadikatu.[4] Vuonna 1965 kirjoitusasut muutettiin kielenhuollon ohjeiden mukaisesti muotoon Eteläinen ja Pohjoinen Esplanadikatu.[4] Nykyiseen muotoonsa sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi lyhennettiin vuonna 1972.[5]