PROFILPELAJAR.COM

Tämä artikkeli käsittelee Kotkassa ilmestynyttä lehteä, sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Eteenpäin oli Kotkassa vuosina 1905–1988 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti.

Lehden vaiheet

Lyhytaikaisen Itä-Suomen Työmiehen lakattua vuonna 1900 Kotka jäi vaille omaa työväenlehteä. Uutta lehteä ryhdyttiin puuhaamaan maaliskuussa 1905, mutta Kyminlaakson Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunnan julkaisulupa-anomuksen käsittely kesti niin kauan, että Eteenpäin-lehden ensimmäinen numero ilmestyi vasta marraskuussa. Radikaali lehti oli Työmiehen linjoilla ja vastusti kaikkea yhteistyötä porvarien kanssa.^[1] Kolmesti viikossa ilmestynyt Eteenpäin painettiin aluksi Reino Drockilan vanhalla painokoneella. Vuonna 1907 hankittiin uusi kone, jota käytettiin aina vuoteen 1951 saakka. Kymenlaakson teollisuuspaikkakunnilla oli riittävä lukijakunta, ja vuosina 1914–1915 lehti ilmestyi jopa kuudesti viikossa. Jälkimmäisen vuoden kesällä se palasi kuitenkin kolmipäiväiseksi.^[2]

Sisällissodan jälkeen lehti pääsi jälleen ilmestymään kesäkuussa 1919. Vuoden loppuun saakka se käytti nimeä Työn Oikeus, mutta palasi sitten entiseen nimeensä. Tuona aikana lehti oli päätoimittajansa johdolla kuukauden ajan kommunistisella linjalla, ja suuntataistelua käytiin vielä 1920-luvun alussakin. Vuonna 1928 lehden julkaisijaksi tuli Eteenpäin Oy. 1930-luvun alun pulakauden jälkeen yhtiön talous alkoi parantua ja lehden sisältöä pyrittiin kehittämään. Vuonna 1951 hankittiin käytetty laakarotaatio ja lehti muuttui kuusipäiväiseksi samaan aikaan kilpailijansa Etelä-Suomen kanssa. 1970-luvulla Eteenpäin saavutti kilpailijaansa suuremman levikin puoluekannan väljentämisen, journalistisen uudistumisen sekä lehdistötuen ja ammattiyhdistysliikkeen lehtisetelien avulla. Sen levikkialue oli kuitenkin laajempi kuin Etelä-Suomella, joka peitti paremmin Kotkan ja lähikuntien taloudet. Vuonna 1980 Eteenpäin muuttui seitsenpäiväiseksi, ja vuosikymmenen puolivälissä se siirtyi eurotabloid-kokoon.^[2]

Kuusipäiväisen lehden rinnalla ilmestyi vuosina 1914–1915 kolmipäiväinen painos ja vuonna 1914 viikkopainos. Lehden levikki oli pitkään 6 000–8 000 kappaletta, mutta alkoi nousta 1960-luvun lopussa ja ylitti 20 000 kappaleen rajan vuonna 1978.^[2]

Eteenpäin ja Etelä-Suomi yhdistettiin vuonna 1988 sitoutumattomiksi Kotkan Sanomiksi^[3]. Samalla perustettiin sosiaalidemokraattinen Viikko-Eteenpäin, joka lakkasi vuoden 2011 lopussa^[4].

Päätoimittajat

Lehden päätoimittajina ja vastaavina toimittajina työskentelivät sen 83-vuotisen historian aikana seuraavat henkilöt:

Ville Andersin (myöh. Airola), vast. toim. 1905–1906^[2]
Matti Turkia 1905–1906^[2]
Erland Aarnio 1906–1907^[2]
Otto Piisinen 1907–1908^[2]
J. E. Nurminen, vast. toim. 1908–1909^[2]
Paavo Leppänen 1908–1916^[2]
Richard Kärki, vast. toim. 1916–1917^[2]
Otto Vilmi, vast. toim. 1917^[2]
Ali Aaltonen, vast. toim. 1917^[2]
Väinö Ahlman, vast. toim. 1918^[2]
Emil Hallikainen 1919^[2]
J. P. Holopainen 1920^[2]
August V. Haapanen 1920–1928^[2]
Kalle Hämäläinen 1928–1931^[2]
E. A. Metsäranta 1931–1935^[2]
Olavi Eronen 1935–1937^[2]
Osmo Viitasalo 1937–1950^[2]
V. Kohonen, vast. toim. 1939^[2]
Holger Salokangas 1950–1980^[2]
Jukka Kalevi Vehkasalo 1980-1988^[2]^[5]

Lehtiyhtiön toimitusjohtajat ja hallituksen puheenjohtajat

Eteenpäin-lehteä painoi ja julkaisi aina vuoteen 1928 saakka Kyminlaakson Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta. Jo vuonna 1916 oli noussut ajankohtaiseksi osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi, mutta Eteenpäin Osakeyhtiö perustettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin 13. elokuuta 1926. Osuuskunnan viimeisenä johtokunnan puheenjohtajana toiminut ravintolanhoitaja Juho Virtasaari oli perustamassa osakeyhtiötä ja toimi myös sen ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana.^[6]^[7]

Perustamisen jälkeen osakeyhtiö tarjoutui ostamaan osuuskunnan omaisuuden ja lehtitoiminnan, ja joulukuussa 1926 pidetyn osuuskunnan kokouksen jälkeen näin tapahtuikin. Osuuskunnan viimeinen kokous kutsuttiin koolle maaliskuussa 1928 tarkastamaan edellisvuoden tilejä, mutta tämän jälkeen sanomalehden julkaisu siirtyi kokonaisuudessaan Eteenpäin Osakeyhtiölle.^[6] Osuuskunnan ja myöhemmän osakeyhtiön ylimpänä päätösvaltaisena elimenä oli vuodesta 1905 lähtien johtokunta, joka muuttui osakeyhtiön hallitukseksi 1970-luvun lopussa.^[7]

Julkaisusta vastanneen osuuskunnan ja myöhemmin Eteenpäin Osakeyhtiön taloudenhoitajina ja toimitusjohtajina sekä hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Kyminlaakson Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunnan taloudenhoitajat

Felix E. Pettersson (myöh. Kellosalmi), 1906-1907 ja 1909-1915^[7]
W. Ventola 1907-1908^[7]
A. L. Aitio 1915-1918^[7]
Vilho J. Kulku 1919-1924^[7]
Väinö Jousi 1924-1928^[7]

Lähteet

Honka-Hallila, Helena: Eteenpäin 1905-1988 : Työväen ja pienviljelijäin äänenkannattajasta sosiaalidemokraattiseksi ykköslehdeksi. Tema-Team, Turku: Eteenpäin Osakeyhtiö, 1995. ISBN 952-90-6623-6.

Viitteet

↑ Suomen lehdistön historia 1: Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 27. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-220-0
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 56–58. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1
↑ Ala-Kiiskilä, Antero: Rakennemuutos tuli lehtitaloihin Kymen Sanomat. 1.11.2008. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 3.4.2016.
↑ Eteenpäin-lehti lakkaa ilmestymästä Kymen Sanomat. 21.6.2011. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 3.4.2016.
↑ Honka-Hallila, s. 171
↑ ^a ^b Honka-Hallila, s. 45
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa ^ab ^ac ^ad Honka-Hallila, s. 170