Kiirunan Esrangen laukaisualueelta suurimmat luotausraketit nousevat korkeimmillaan yli 700 kilometriin.[2][3]
Historia
Ruotsi laukaisi 1950-luvun lopussa raketteja sotilaallisesta Naustan keskuksesta ja 1960-luvun alussa Kronogårdin rakettilaukaisukeskuksesta, jossa raketit olivat pääosin NASA:nNike-Cajun-luotainraketteja.
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) edeltäjä ESRO aloitti Esrangen rakentamisen vuonna 1964. Ensimmäinen raketti laukaistiin vuonna 1966.
Esrange on myös merkittävä satelliittien maa-asema, jonka antennit vastaanottavat tietoa muun muassa useista kaukokartoitus- ja tietoliikennesatelliiteista. Satelliittitoiminta aloitettiin vuonna 1978 ja nykyään se työllistää lähes sata henkilöä.milloin? Euroopan avaruusjärjestö ESA perusti avaruuskeskuksen yhteyteen (Salmijärvi) oman maa-asemansa vastaanottamaan tietoa ERS-kaukokartoitussatelliiteista. Myöhemmin laitteistoja on käytetty myös maapalloa tutkivan Envisat-satelliitin mittaustulosten vastaanottamiseen. Vuodesta 1999 lähtien Esrange on kuulunut myös maailmanlaajuiseen satelliittien maa-asemien PrioraNet-verkostoon.
Vuonna 2011 ESRANGEn toimintaan kuuluivat muun muassa
Seitsemän kansainvälistä luotainrakettikampanjaa: helmikuussa opiskelijoiden laitteita laukaisivat REXUS 9 ja 10. REXUS-rakettiohjelman rahoittaa Ruotsin avaruushallinto ja Saksan avaruushallinto DLR. Kesällä laukaistiin Tukholman yliopiston PHOCUS-laite luotainraketilla. Vuoden mittaan laukaistiin neljä mikrogravitaatiorakettikampanjaa: TEXUS 49 huhtikuussa, MAPHEUS-3 toukokuussa, MASER 12 (ESAn rahoittama) ja TEXUS 48 (ESA ja DLR) marraskuussa.
Viisi kansainvälistä pallokampanjaa, joissa laukaistiin 19 suurta palloa.[4]