Lubitschin työn jälkeen liitetään käsite ”Lubitschin kosketus”, joka tosin yhdysvaltalaisen elokuvaprofessori Scott Marksin mukaan syntyi elokuvayhtiön PR-väen suunnittelutyön tuloksena.[1]
Lubitschin vanhemmat räätäli Simon ja Anna Lubitsch olivat venäjänjuutalaisia maahanmuuttajia.[2] Hänellä oli Saksan kansalaisuus, mutta hän menetti sen, kun Adolf Hitler poisti 1930-luvulla Saksan kansalaisuuden kaikilta venäläisiltä ja puolalaisilta maahanmuuttajilta. Sen jälkeen hän anoi Yhdysvaltain kansalaisuutta, joka myönnettiin hänelle 1936.[3] Lubitsch avioitui 1935 brittiläisen näyttelijän Vivian Gayen kanssa. Heidän tyttärensä Nicola Lubitsch syntyi 1938. Kun sota syttyi Euroopassa, Vivian Lubitsch oli tyttärensä kanssa Lontoossa. Vivian Lubitsch lähetti vauvan hoitajan kanssa Montrealiin SS Athenia -laivalla, jonka saksalaisten sukellusvene upotti 3. syyskuuta 1939. 118 matkustajaa kuoli, mutta lapsi ja lapsenhoitaja pelastuivat.
Lubitsch kuoli kuudenteen sydänkohtaukseensa 30. marraskuuta 1947. Poistuessaan Lubitschin hautajaisista Billy Wilder sanoi: ”Lubitschia ei enää ole.” William Wyler totesi siihen: ”Vielä pahempaa on, ettei enää tule Lubitschin elokuvia.”[4] Wilderilla oli työhuoneensa oven yläpuolella kyltti, jossa luki: ”Miten Lubitsch olisi tehnyt sen?” Lubitschilla on tähti Hollywood Walk of Famellä.
Ura
Alkuvaiheet
Lubitsch lopetti koulunkäynnin 16-vuotiaana ja työskenteli päivisin räätäli-isänsä liikkeessä, mutta esiintyi iltaisin musiikki- ja revyyteattereissa. 1911 hän pääsi Max Reinhardtin johtamaan Deutsches Theateriin, jossa hän nopeasti eteni pikkuosista suurempiin rooleihin. 1912 hän ryhtyi hankkimaan lisätuloja elokuva-alalta.[4]
Saksan vuodet (1912–1922)
Lubitschin ensimmäinen elokuva näyttelijänä on saattanut olla aiemmin näytelmänä mainetta saanut Das Mirakel vuodelta 1912 (ensi-ilta 21. joulukuuta 1912), mutta varmuutta asiasta ei ole.[5] Varmuudella tiedetään hänen elokuvanäyttelijäuransa alkaneen 1913.[6] Näyttelijänuransa alkuvuosien lyhyissä elokuvissa hän esitti usein koomista Meyer-nimistä juutalaista kauppa-apulaista, joka neuvokkaana kiipijänä päätyy lopussa naimisiin johtajan tyttären kanssa.[7][8]
Näyttelijätyön ohella Lubitsch alkoi myös ohjata elokuvia, ensimmäinen niistä oli lyhytelokuva Fräulein Seifenschaum 1914. Lubitschin ensimmäinen pitkä elokuva oli Kun olin kuollut 1916. Seuraavat pitkä elokuvat Die Augen der Mumie Ma ja Carmen (1918, kummassakin Pola Negri pääosassa) olivat hänen ensimmäisiä merkittäviä ohjaustöitään, mutta seuraavana vuonna ensi-iltansa saanut Die Austernprinzessin oli kansainvälinen menestys. Sen jälkeen hän ohjasi historiallisia suurelokuvia, kuten Madame du Barry (1919), Anna Boleyn (1920) ja Faaraon vaimo (1921)[4] ja pienimuotoisempia komedioita kuten Vuorikissa, jotka kaikki menestyivät hyvin.[9]
Madame du Barry oli yksi ensimmäisistä saksalaisista elokuvista, jotka ensimmäisen maailmansodan jälkeen pääsivät levitykseen Yhdysvalloissa. Siitä alkoi myös saksalaisen elokuvan ”invaasio” Yhdysvaltojen elokuvamarkkinoille.[7]Madame du Barry, Anna Boleyn ja Carmen saivat ensi-iltansa Yhdysvalloissa 1921 ja New York Times valitsi kaikki kolme tuon vuoden 15 tärkeimmän elokuvan listalle.
Lubitsch matkusti joulukuussa 1921 ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin. Siitä piti tulla pitkä mainos- ja opintomatka, joka olisi huipentunut Faaraon vaimon ensi-iltaan helmikuussa 1922. Ensimmäinen maailmansota oli kuitenkin vielä tuoreessa muistissa, ja lukuisat saksalaiset elokuvat olivat heikentäneet Yhdysvaltain elokuvantekijöiden ansioita. Lubitsch ei saanut lämmintä vastaanottoa, ja jo kolmen viikon kuluttua hän palasi Saksaan. Hän oli kuitenkin ehtinyt tutustua yhdysvaltalaisen elokuvateollisuuteen, ja hän tajusi, että saksalaisten tuotantoyhtiöiden resurssit olivat kovin vaatimattomia yhdysvaltalaisiin verrattuna.
Ohjaajana Hollywoodissa (1923–1934)
Lubitsch lähti Saksasta Hollywoodiin 1922, kun Mary Pickford oli palkannut hänet ohjaajaksi. Hän ohjasi Pickfordin elokuvan Rosita, joka oli sekä arvostelumenestys että kaupallinen menestys.[4] Lubitsch ja Pickford olivat kiistelleet kuvausten aikana ja Rosita jäikin heidän ainoaksi yhteiseksi elokuvaksi. Vain yhden ainoan yhdysvaltalaisen elokuva jälkeen Lubitsch oli ilman työtä. Hänen sai solmittua Warner Brothersin kanssa harvinaislaatuisen sopimuksen: kuusi elokuvaa kolmessa vuodessa, oikeus valita näyttelijät ja muut työntekijät sekä oikeus päättää lopullisesta leikkausversiosta.
Lubitschin elokuvat Warner Brothersilla olivat pienimuotoisia ihmissuhde-elokuvia, jotka käsittelivät moralisoimatta seksuaalisuutta avioliitossa ja sen ulkopuolella. Tämän kauden elokuvia olivat muun muassa Avioliiton ilveilyä (1924), Hänen suuri kiusaksensa (1925) ja Sellaista on Pariisissa (1926).[7] Hänen elokuvansa eivät kuitenkaan tuottaneet hyvin ja lopulta Lubitsch ja Warner Brothers purkivat sopimuksen. MGM-Paramount osti oikeudet jäljellä oleviin elokuviin. Lubitschin ensimmäinen MGM-elokuvaVanha Heidelberg (1927) sai hyvät arvostelut, mutta oli tappiollinen
Äänielokuvan tulo antoi Lubitschille mahdollisuuden ohjata musikaaleja. Lubitschin musikaaleissa tanssi- ja laulukohtaukset nivoutuivat saumattomasti elokuvan juoneen, mikä mullisti juuri syntyneen lajityypin. Lubitsch kuvasi musikaalinsa ilman ääntä ja ääni lisättiin vasta jälkituotantovaiheessa. Tämän ansiosta Lubitsch pystyi vapaasti käyttämään eri kuvakulmia ja -kokoja ilman, että hänen olisi tarvinnut huolehtia mahdollisista häiriöäänistä. Tämä tekniikka oli käytössä vuosikymmeniä.[9]Prinssi-puoliso (1929), Monte Carlo (1930) ja The Smiling Lieutenant (1931) olivat kriitikoiden mielestä uuden musikaalilajityypin mestariteoksia.[4]
Lubitschin seuraava elokuva oli Samson Raphaelsonin kirjoittama komedia Huolia paratiisissa (1932). Sitä pidetään yhtenä hänen parhaista elokuvistaan ja monien mielestä siinä ”Lubitschin kosketus” on täydellisimmillään.[7] Kriitikko David Thompson on myöhemmin hyväntahtoisesti kuvaillut sitä todella amoraaliseksi elokuvaksi. Sekä kriitikot että katsojat pitivät kuitenkin tästä kyynisestä komediasta. Sen tekeminen oli mahdollista, koska yhdysvaltalaisen elokuvateollisuuden itsesensuuri ei vielä ollut voimassa. Kun se astui voimaan 1934, elokuva poistettiin levityksestä. Se vapautui pannasta vasta vuonna 1968. Yhdysvalloissa se ei koskaan ilmestynyt videona ja DVD:lläkin vasta 2003.
Kriitikko Michael Wilmington on kirjoittanut Lubitschin elokuvista:
Yhtä aikaa elegantti ja rivo, sofistikoitunut ja maanläheinen, urbaani ja hämmentävä, pinnallinen mutta silti syvällinen. Ne ohjasi mies, jota seksi enneminkin huvitti kuin pelotti – ja joka opetti muutkin olemaan huvittuneita siitä.
Lubitsch nimitettiin Paramountin tuotantopäälliköksi 1935 – hän on ainoa merkittävä Hollywood-ohjaaja, joka on koskaan johtanut suurta elokuvayhtiötä. Lubitsch tuotti kaikki omat elokuvansa ja valvoi muiden elokuvien tuotantoa. Lubitschilla oli vaikeuksia delegoida vastuuta ja vuotta myöhemmin hänet erotettiin.[7]
Ninotchka on poliittinen satiiri ja ehkä tunnetuin Lubitschin elokuva.[7] Pääosaa näytteli Greta Garbo ja elokuvajulisteissa iskulauseena oli ”Garbo nauraa!”
Lubitsch ohjasi 1940 komedian Kauppa kulman takana. Käsikirjoituksen teki jälleen Samson Raphaelson ja pääosissa olivat James Stewart ja Margaret Sullavan, jotka työskentelevät samassa kaupassa, mutta eivät tajua, että he tietämättään kirjoittavat toisilleen rakkauskirjeitä. Kriitikko David Thomson on kirjoittanut elokuvasta:
»Kauppa kulman takana... on yksi kaikkien aikojen parhaimmista elokuvista... Rakkaustarinan pari on liian rakastunut rakastumiseen ideaan, eivätkä he huomaa rakkautta nenänsä edessä. Vaikka kaikki päättyykin lopulta hyvin, jännitys säilyy – kuten myös pelko, miten helposti onnensa voi ohittaa. Elokuvan on kauniisti kirjoittanut Lubitschin suosikkikäsikirjoittaja Samson Raphaelson. Niin monet toiveet ja pelot heijastuvat siinä Stewartin ja Sullavanin kasvoilla. Se on niin hyvä komedia, että se saa meidät pelkäämään heidän puolestaan. Tapaaminen kahvilassa on ehkä yhdysvaltalaisen elokuvan paras tapaamiskohtaus. Ja kohtaus, jossa Sullavanin käsi turhaan hapuilee odottamaansa kirjettä tyhjästä postilaatikosta; ja hänen pettymyksen murtamat kasvonsa – se on yksi elokuvahistorian herkimmistä hetkistä. Hetken ajan, kun Sullavan tajuaa kokemansa menetyksen, jopa muutoin niin kaunis Sullavan näyttää vanhalta ja sairaalta.»
Lubitschin elämäkerran kirjoittaja Scott Eyman yritti kuvata kuuluisaa ”Lubitschin kosketusta” seuraavasti:
»Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lubitschin elokuvat eivät sijoitu Eurooppaan eivätkä Yhdysvaltoihin vaan Lubitsch-maahan, paikkaan täynnä vertauskuvia, hyväntahtoista sulokkuutta ja kaihomielistä viisautta... Tämän ainutkertaisen taiteilijan lempiaiheeksi muodostuivat tapainkomedia ja yhteiskunta, josta nuo tavat juontuivat. Tuo maailma on täynnä hienovireistä maltillisuutta; maailma, jossa reaktiot seksuaalisen ja sosiaalisen soveliaisuuden rikkomuksiin on ritualisoitu – mutta ennalta arvaamattomilla tavoilla, ja jossa perustavanlaatuisista kysymyksistä keskustellaan hienotunteisesti kuiskaillen; kirurgin veitsellä, ei teurastajan kirveellä... Kouliintumattoman silmissä Lubitschin teokset voivat vaikuttaa vanhanaikaisilta, koska niiden henkilöhahmot kuuluvat maailmaan, jossa seksuaalisuhteita käsittelevät säännöt olivat huomattavasti muodollisempia kuin myöhemmin. Mutta hänen näkökulmansa elokuvaan, komediaan ja elämään ei niinkään ollut aikaansa edellä vaan ennemminkin ainutkertaista ja ennen muuta ajatonta.»
Seuraavissa elokuvissaan Lubitsch oli riippumaton ohjaaja: Tuo epävarmuuden tunne (1941, uudelleenfilmatisointi hänen Taas suutele mua -elokuvasta vuodelta 1925) ja natsismin vastainen farssi Ollako vai eikö olla (1942), joka oli Jack Bennyn ainut merkittävä elokuvarooli ja Carole Lombardin viimeinen elokuva.
Viimeiset vuotensa Lubitsch työskenteli Foxille, mutta heikko sydän haittasi hänen työtään, ja enimmäkseen hän valvoi muiden töitä. Lubitschin viimeinen elokuva, jossa ”Lubitschin kosketus” näkyi selvästi, oli Taivas odottakoon (1943), joka oli jälleen Raphaelsonin käsikirjoittama. Se kertoo Henry Van Clevestä (Don Ameche), joka helvetin porteilla kertoo elämästään ja tuntemistaan naisista – äidistä alkaen – ja keskittyy kuvaamaan 25-vuotista avioliittoaan Marthan (Gene Tierney) kanssa.
Taivas odottakoon -elokuvan jälkeen Lubitsch työskenteli Edwin Justus Mayerin kanssa Häväistysjuttu hovissa -elokuvan (1945) käsikirjoituksen parissa (uudelleenfilmatisointi Lubitschin Kielletystä paratiisista (1924)). Elokuvan käsikirjoitus valmistui Lubitschin johdolla ja hän ohjasi elokuvan harjoitukset. Varsinaisten kuvausten aikana Lubitsch kuitenkin sairastui ja hän palkkasi Otto Premingerin päättämään kuvaukset. Elokuvaa pidetään siitä huolimatta Lubitschin elokuvana. Lubitschin terveydentila parani sen jälkeen ja hän ohjasi elokuva Piika, joka ei tiennyt paikkaansa, jonka pääosissa olivat Charles Boyer ja Jennifer Jones.
Maaliskuussa 1947 Lubitsch sai Oscar-kunniapalkinnon ”25 vuotta kestäneestä elämäntyöstä elokuvan parissa”. Palkinnon jakaja Mervyn LeRoy kutsui Lubitschia ”vihjailujen mestariksi” ja kuvasi hänen elokuvakerrontaansa seuraavasti:
»Hän ajatteli kuin aikuinen, mutta vihasi sanoa asioita suoraan.” Lubitschia haastateltiin tuolloin usein, ja hän totesi moneen kertaan, että Kauppa kulman takana oli hänen oma suosikkinsa. Kun hän pohdiskeli uraansa, hän sanoi: ”Tein joskus elokuvia, jotka eivät vastanneet omia laatuvaatimuksiani – mutta toisaalta voisi myös sanoa, että keskinkertainen tekijä täyttää aina laatuvaatimuksensa.»
Lubitsch kuoli myöhemmin samana vuonna Hollywoodissa sydänkohtaukseen. Otto Preminger ohjasi hänen viimeisen elokuvansa Kärpännahkaviitta loppuun, ja elokuva sai ensi-iltansa seuraavana vuonna.
Bourget, J.-L. & O'Neil, E.: Lubitsch o la sátira romántica - Lubitsch: Satire and Romance, Festival Internacional de cine de San Sebastián and Filmoteca Española, San Sebastián/Madrid, Spain, 2006 (kaksikielinen (espanja ja englanti); käännös ranskankielisestä alkuteoksesta (1987))
Eyman, Scott: Ernst Lubitsch: Laughter in Paradise, Simon & Schuster, New York, 1993. ISBN 0671749366
Dataran Donau di Bulgaria. Dataran Donau di Bulgaria terletak di bagian utara negara ini.[1] Referensi ^ Eni, S. P., dan Tsabit, A. H. (2014). Arsitektur Kuno Bulgaria di Eropa Timur: Sejarah, Kebudayaan, Arkeologi (PDF). Jakarta: Rajawali Press. hlm. 6. ISBN 978-979-769-809-6. Parameter |url-status= yang tidak diketahui akan diabaikan (bantuan)Pemeliharaan CS1: Banyak nama: authors list (link)
Berikut adalah Daftar perguruan tinggi swasta di Kalimantan Tengah, yang pembinaannya berada di bawah Kementerian Pendidikan dan Kebudayaan Republik Indonesia dan Perguruan Tinggi Swasta Keagamaan, yang pembinaannya berada di bawah Kementerian Agama. Daftar ini tidak termasuk Perguruan Tinggi Kedinasan yang pembinaannya berada dibawah masing-masing kementerian/lembaga. lbsPerguruan tinggi di Kalimantan TengahKabupaten Barito SelatanSwasta Sekolah Tinggi Pertanian Pgri Buntok Kabupaten Barito ...
Loris HezemansHezemans di Road America pada tahun 2019KebangsaanBelandaLahir26 Mei 1997 (umur 26)Amsterdam, BelandaTerkait denganToine Hezemans (ayah)Mike Hezemans (saudara)Liam Hezemans (saudara)Karier NASCAR Whelen Euro SeriesMusim debut2018Tim saat iniHendriks MotorsportNomor mobil7Start45Gelar juara2 (2019, 2021)Menang11Pole8Lap tercepat10Klasemen terakhir1st in 2021Ajang sebelumnya2017–20182015–2016201520152014—15Blancpain GT Series Sprint CupTCR International SeriesAudi Sport...
Pour les articles homonymes, voir Palmerston. Palmerston North Te Papa-i-oea Vue générale Administration Pays Nouvelle-Zélande Île île du Nord Région Manawatū-Whanganui Autorité territoriale Palmerston North City Council Maire Jono Naylor Démographie Population 82 400 hab. (Juin 2011 estimer[1]) Densité 245 hab./km2 Géographie Coordonnées 40° 21′ 16″ sud, 175° 36′ 56″ est Superficie 33 600 ha = 336 km...
Personal computer by Apple Computer This article relies excessively on references to primary sources. Please improve this article by adding secondary or tertiary sources. Find sources: Power Macintosh 7300 – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2023) (Learn how and when to remove this template message) Power Macintosh 7300 / Workgroup Server 7350A Power Macintosh 7300/200Also known asMontanaDeveloperApple ComputerProduct familyPower Macinto...
تشارلز إروين ويلسون مناصب وزير الدفاع الأمريكي[1] في المنصب28 يناير 1953 – 8 أكتوبر 1957 روبرت أ. لوفيت معلومات شخصية الميلاد 18 يوليو 1890 [2] مينيرفا الوفاة 26 سبتمبر 1961 (71 سنة)نوروود مواطنة الولايات المتحدة الحياة العملية المدرسة الأم معه...
Eurovision Song Contest 2000Country GermanyNational selectionSelection processCountdown Grand Prix Eurovision 2000Selection date(s)18 February 2000Selected entrantStefan RaabSelected songWadde hadde dudde da?Selected songwriter(s)Stefan RaabFinals performanceFinal result5th, 96 pointsGermany in the Eurovision Song Contest ◄1999 • 2000 • 2001► Germany participated in the Eurovision Song Contest 2000 with the song Wadde hadde dudde da? written and per...
Coppa del Mondo di sci di fondo 2019 Uomini Donne Vincitori Generale Johannes Høsflot Klæbo Ingvild Flugstad Østberg Distanza Aleksandr Bol'šunov Therese Johaug Sprint Johannes Høsflot Klæbo Stina Nilsson Dati manifestazione Tappe 14 14 Gare individuali 19 19 Gare a squadre 4 4 2018 2020 La Coppa del Mondo di sci di fondo 2019 è stata la trentottesima edizione della manifestazione organizzata dalla Federazione Internazionale Sci; è iniziata il 24 novembre 2018 a Kuusamo, in Finlandia...
У этого термина существуют и другие значения, см. Мюнхен (значения). ГородМюнхеннем. München[1] Флаг Герб[d] 48°08′15″ с. ш. 11°34′30″ в. д.HGЯO Страна Германия Статус административный центр земли административный центр округа внерайонный город Земля Бавария ...
American energy company Anadarko Petroleum CorporationCompany typeSubsidiaryTraded asNYSE: APCIndustryPetroleum industryFounded1959; 65 years ago (1959)DefunctAugust 8, 2019; 4 years ago (2019-08-08)FateAcquired by Occidental PetroleumHeadquartersAllison TowerThe Woodlands, Texas, U.S.Key peopleRobert A. Walker, Chairman and CEORobert G. Gwin, PresidentProductsPetroleumNatural gasNatural gas liquidsProduction output666 thousand barrels of oil equi...
Fort Johnson North Lugar designado por el censo Fort Johnson NorthUbicación en la parroquia de Vernon en Luisiana Ubicación de Luisiana en EE. UU.Coordenadas 31°06′13″N 93°10′07″O / 31.1036, -93.1686Entidad Lugar designado por el censo • País Estados Unidos • Estado Luisiana • Parroquia VernonSuperficie • Total 21.71 km² • Tierra 21.7 km² • Agua (0.05%) 0.01 km²Altitud • Media 103 m...
Bridge over the River Thames in London Battersea BridgeCoordinates51°28′52″N 0°10′21″W / 51.48111°N 0.17250°W / 51.48111; -0.17250CarriesA3220 roadCrossesRiver ThamesLocaleLondon, EnglandMaintained byTransport for LondonHeritage statusGrade II listed structurePreceded byBattersea Railway BridgeFollowed byAlbert BridgeCharacteristicsDesignArch bridgeMaterialCast iron and graniteTotal length725 feet 6 inches (221.13 m)Width40 feet (12 m)Lo...
Запрос «Макуха» перенаправляется сюда; см. также другие значения. Круг подсолнечного жмыха на рынке Жмых (макуха, колоб, дура́нда, избоина, жмак) — продукт, получаемый после отжима растительного масла на прессах различной конструкции из прошедших подготовку семян м...
1971 studio album by Elvis PresleyLove Letters from ElvisStudio album by Elvis PresleyReleasedJune 16, 1971 (1971-06-16)RecordedJune 4–9, 1970Genre Soft rock pop country gospel Length32:40LabelRCA VictorProducerFelton JarvisElvis Presley chronology You'll Never Walk Alone(1971) Love Letters from Elvis(1971) C'mon Everybody(1971) Singles from Love Letters from Elvis Life / Only BelieveReleased: May 25, 1971 Professional ratingsReview scoresSourceRatingAllMusic[1 ...
Cet article est une ébauche concernant le patinage de vitesse et une personnalité japonaise. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?) selon les recommandations des projets correspondants. Joji Kato Contexte général Sport Patinage de vitesse Biographie Nom dans la langue maternelle 加藤条治 Nationalité sportive Japonais Nationalité Japon Naissance 6 février 1985 (39 ans) Lieu de naissance Yamagata Palmarès Médailles obtenues Compétiti...
Theory of aging Two older adults dancing. The activity theory states that optimal aging occurs when individuals participate in activities, pursuits, and relationships. The activity theory of aging, also known as the implicit theory of aging, normal theory of aging, and lay theory of aging, proposes that aging occurs with more positive outcomes when adults stay active and maintain social interactions as they get older.[1] Activity theory suggests that the aging process is slowed or del...
French politician Waechter in April 2009 Antoine Waechter (born 11 February 1949) is a French politician, leader of the Independent Ecological Movement. Early activism Antoine Waechter was born on 11 February 1949 in Mulhouse, (Haut-Rhin). He began activism early, and by 1965 had found the Mulhouse chapter of the Young Friends of Animals. His doctoral dissertation at Louis Pasteur University in Strasbourg focused on ethology and ecology of the Beech Marten.[1] In the late 1960s and 19...
.png)
