Erkki Emil Marttinen (18. toukokuuta 1926 – 1. marraskuuta 2004[1]) oli suomalainen uinnin olympiaedustaja ja vesipalloilija.[2]
Marttinen kilpaili Helsingin kesäolympialaisissa 1952, joissa hän karsiutui 100 metrin selkäuinnin alkuerissä.[2] Hän saavutti Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa hopeaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä vuonna 1949 ja pronssia 100 metrin selkäuinnissa 1951.[2]
Seuratasolla "Eki" Marttinen edusti Helsingin Uimareita ja Helsingfors Simsällskapia. Hän voitti Suomen-mestaruuden 100 metrin selkäuinnissa vuosina 1947–1949 ja 1952 sekä 3 × 100 metrin sekauintiviestissä 1947.[2]
Vesipallossa Marttinen saavutti Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa hopeaa vuonna 1961 sekä voitti Suomen-mestaruuden 13 kertaa HSS:n joukkueessa vuosina 1953–1966 (tuolla välillä vain vuoden 1956 mestaruus meni Lahden Uimaseuralle.[2][3]
Henkilökohtaiset ennätykset (myös Suomen-ennätyksiä)
- 100 metrin selkäuinti 1.12,5 (1949)
- 200 metrin selkäuinti 2.40,0 (1950)
- 400 metrin selkäuinti 5.38,4 (1952)
Lähteet
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 199. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 815. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
Viitteet
- ↑ Peltola, Vesa-Matti: Yhtä ja toista urheilukunniamme puolustajista, osa 22. Urheilutietäjän kesä, 2013, s. 61.
- ↑ a b c d e Siukonen, s. 199
- ↑ Pihlaja, s. 815