Emil Teodor Gestrin

Emil Teodor Gestrin (30. huhtikuuta 1831 Pori, Suomen suuriruhtinaskunta – 21. helmikuuta 1895 Lavia, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen pappi ja Lavian kirkkoherra. Gestrin oli satakuntalaisen Pyhä-liikkeen perustaja. Pyhä-liikkessä oli havaittavissa taipumusta synnittömyysoppiin sekä myös antinomismiin.

Elämä

Gestrin syntyi Porissa vuonna 1831 Ulvilan nimismies Otto Magnus Gestrinin ja Amalia Charlotta Branderin poikana.[1] Käydessään ylä-alkeiskoulua Porissa Gestrin koki hengellisen murroksen, mikä lienee ollut evankelisuuden vaikutusta, sillä näinä vuosina siellä oli evankelista herätystä. Myöhemmin perhe muutti Noormarkkuun.

Hänestä tuli ylioppilas 15. kesäkuuta 1850 Helsingissä arvosanalla laudatur.[1] Hän aloitti teologiset opinnot, mutta joutui keskeyttämään ne kahden vuoden ajaksi oltuaan Somerolla kotiopettajana kollegiregistraattori K. de Pontin perheessä. Gestrin vihittiin papiksi 29. maaliskuuta 1854. Hän aloitti papinuransa Inkoon kappalaisen apulaisena. Vuoden 1855 keväällä hänet määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Pirkkalaan, jonka kirkonkirjoihin hänet kirjattiin muuttaneeksi 27. huhtikuuta 1855. Pirkkalassa hänet vihittiin 25. maaliskuuta 1857 Aurelia Bäckströmin kanssa.[1]

Ulvilaan hän muutti toukokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1858 juuri perustettuun virkaan, kolmen kappeliseurakunnan, Ahlaisten, Noormarkun ja Pomarkun apukappalaiseksi ja joutui tässä virassaan myös hoitamaan kansakoulunopettajan tehtävät. Lukuvuoden 1859–60 hän toimi opettajana Noormarkussa, Pomarkussa 1860–61 ja Ahlaisissa 1861–62. 30. marraskuuta 1859 päivnä syntyi Noormarkussa hänen poikansa Carl Axel, joka kuoli vuoden ikäisenä.

30. marraskuuta 1863 Gestrinin puoliso Aurelia kuoli 32-vuotiaana. Vuodesta 1863 Pomarkun kappalaisen Matias Sandellin kuoltua Gestrin hoiti vuoteen 1866 asti hänenkin tehtäväänsä. Hän meni ensimmäisen vaimonsa kuoltua naimisiin Andriette Sofia kanssa. Hän toimi viidentoista vuoden ajan kirkkoherrana. Gestrin siirtyi vt. kappalaiseksi Mouhijärven kappeliin Laviaan vuodesta 1869 lähtien, mutta vasta vuonna 1871 hän astui vakinaisena virkaan. Laviassa olleesta herätyksestä hän kertoo kirjassaan Muutamia mietteitä Jumalan sanan ja erittäin taivaan-valtakunnan avainten käytännöstä.

Vuonna 1881 hän menetti rakkaan poikansa Emil Johannes Rafaelin, joka haudattiin Lavian kirkon läheisyyteen. Hänen lapsistaan kasvoi aikuisikään vain tytär Johanna (s. 3.1.1870, k. 29.12.1899)

Näön heikentymisen tähden hän joutui vuodesta 1890 lähtien pitämään apulaista. Parina viimeisenä elinvuotenaan hän sairasti ”luuvaloa”. Vuoden 1895 alkaessa hän oli jo niin heikossa kunnossa, että joutui olemaan vuoteessa. Hän kuoli 22. helmikuuta 1895 ja hänen haudallensa laitettiin yksinkertainen rautaristi.

Opilliset suuntaukset

Gestrinin kotikirjastossa oli useita tieteellisiä teoksia, erityisesti hän piti kasvitieteestä. Gestrin piti ahkerasti kirjeiden kautta yhteyttä ystäväänsä Hedbergiin. Saarnoihinsa hän valmistautui huolellisesti. Beckiläisyys-nimistä suuntausta Gestrin vastusti kuuden julkaisemansa kirjan kautta.

Hänen pääteoksensa Oletkos pyhä? vaikutti ratkaisevasti strömborgilaisuuden nimellä tunnetun tamperelaisen uskonlahkon syntymiseen.

Kirjallinen tuotanto

  • Usko ja rukous edellinen osa 1866
  • Oletkos pyhä? tutkinto Pyhän Raamatun ja Tohtori Lutherin todistusten johdolla 1867 (2p. 1882, 3p.1929, 4p. 1970.)
  • P. Evangelistain kirjoista ko'ottuja neuvoja ja kehotuksia tohtori Martti Lutherin ynnä muiden mainioin miesten selitysten mukaan 1–2 vihko 1875
  • Muutamia mietteitä Jumalan sanan ja erittäin taivaan-valtakunnan avainten käytännöstä P. Raamatun ja lutherilaisen opin mukaan 1–2 osaa 1876
  • Seurakunta perustettu kalliohon Kristukseen saarna Lutherilaisen Evankeliumi-yhtiön vuosi-juhlana 1882
  • Ännu några ord angående den lutherska läran om rättfärdiggörelsen 1888
  • Rechtfertigungslehre der Professoren der Theologie Johannes Tobias Beck, O. F. Myrberg und A. W. Ingman 1891
  • Mainion saksalaisen opettajan J. T. Beck'in ja hänen puolueensa vanhurskauttamis-oppi : 1 1891
  • Mainion saksalaisen opettajan J. T. Beck'in ja hänen puolueensa vanhurskauttamis-oppi : 3 1891
  • Muistutuksia katekismusehdotukseen jonka toimitti Suomen toisen kirkolliskokouksen ... ja kirkkolain muutosehdotuksiin ynnä muuan sana ripistä ja Herran p. ehtoollisesta 1892
  • Mainion saksalaisen opettajan J. C. Beck'in ja hänen puolueensa vanhurskauttamis-oppi : [2], 4 : Vastaus herra G. Johansson'in kirjoitukseen: Kirkon asemasta vähäsen ”Vartija” lehden 1 vihossa v. 1892
  • Vähän vastinetta herra tuomioprovasti G. Dahlberg'in kyhäykseen katekismus-ehdotuksesta ynnä hra provasti F. G. - Hedberg'in y. m. lausunnoita 1893
  • Appellation an die evangelisch lutherische Christenheit 1893
  • Mainion saksalaisen opettajan J. C. Beck'in ja hänen puolueensa vanhurskauttamis-oppi : 5 : Päätteitä J. T. Beck'in opin suunnasta ynnä herra piispa H. Råberghin lausuntoja 1894
  • Mainion saksalaisen opettajan J. C. Beck'in ja hänen puolueensa vanhurskauttamis-oppi : 6 : Päätteitä J. T. Beck'in opin suunnasta ynnä herra piispa H. Råberghin lausuntoja 1895

Lähteet

  • Oiva Virkkala: Emil Teodor Gestrin ja satakuntalainen pyhä-liike

Viitteet

  1. ↑ a b c Ylioppilasmartiikeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 4.2.2008.

Aiheesta muualla