Vuonna 1923 Elli Ståhlberg valittiin Helsingin yliopiston yleiseksi seppeleensitojattareksi.[6] Tasavallan ensimmäisen presidentin tyttären suostuessa kunniatehtävään hän antoi myös kotinsa, presidentinlinnan, juhlatilaisuuden käyttöön. Samalla presidentinlinnan edustustilojen käyttö itsenäisyyden ajan ensimmäisessä promootiotilaisuudessa todisti presidentin lämpimän suhtautumisen yliopistonuorisoon.[7]
Lähteet
↑ abJuhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 586. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
↑Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 1986, s. 653. Espoo 1985.
↑Neiti Elli Ståhlberg yleiseksi seppeleensitojattareksi. Helsingin Sanomat, 14.05.1923, nro 129, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.05.2019.
↑Helsingin diakonissalaitoksen nimitykset. Uusi Suomi, 12.06.1926, nro 132, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
↑Nummelan parantola 25-vuotias. Uusi Suomi, 25.11.1928, nro 276, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
↑Neiti Elli Ståhlberg valittu yleiseksi seppeleensitojattareksi. Iltalehti, 14.05.1923, nro 108, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
↑Irja Lindström: Vuoden 1923 maisterinvihkiäisiä muistellessa. Aamu, 01.01.1927, nro 5, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.