Elli Schauman

Elli Schauman.

Elli Schauman, o.s. Ståhlberg, (31. lokakuuta 1898 Helsinki[1] – 5. marraskuuta 1985[2]) oli suomalainen lääkäri.

Schaumanin vanhemmat olivat presidentti K. J. Ståhlberg ja tämän puoliso Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg).

Schaumanin puoliso oli vuodesta 1928 lääketieteen lisensiaatti Erik Rafael Schauman. Perheeseen syntyi yksi tytär, josta myös tuli lääkäri. Schauman pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1917 ja valmistui muutamaa vuotta myöhemmin lääketieteen kandidaatiksi.[3] Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1928. Keuhkosairauksien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1945. Vuonna 1926 Schauman oli assistenttintilääkärin virassa Helsingin diakonissalaitoksen gynegologisella osastolla. 1928 hän sai apulaislääkärin viran Nummelan parantolassa.[4] [5] 1940- ja 1950-luvuilla Schauman työskenteli Meltolassa sijainneessa keuhkotautiparantolassa.[1]

Vuonna 1923 Elli Ståhlberg valittiin Helsingin yliopiston yleiseksi seppeleensitojattareksi.[6] Tasavallan ensimmäisen presidentin tyttären suostuessa kunniatehtävään hän antoi myös kotinsa, presidentinlinnan, juhlatilaisuuden käyttöön. Samalla presidentinlinnan edustustilojen käyttö itsenäisyyden ajan ensimmäisessä promootiotilaisuudessa todisti presidentin lämpimän suhtautumisen yliopistonuorisoon.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 586. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. ↑ Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 1986, s. 653. Espoo 1985.
  3. ↑ Neiti Elli Ståhlberg yleiseksi seppeleensitojattareksi. Helsingin Sanomat, 14.05.1923, nro 129, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.05.2019.
  4. ↑ Helsingin diakonissalaitoksen nimitykset. Uusi Suomi, 12.06.1926, nro 132, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
  5. ↑ Nummelan parantola 25-vuotias. Uusi Suomi, 25.11.1928, nro 276, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
  6. ↑ Neiti Elli Ståhlberg valittu yleiseksi seppeleensitojattareksi. Iltalehti, 14.05.1923, nro 108, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.
  7. ↑ Irja Lindström: Vuoden 1923 maisterinvihkiäisiä muistellessa. Aamu, 01.01.1927, nro 5, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.05.2019.

Aiheesta muualla