Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Eliot Ness (19. huhtikuuta 1903 – 16. toukokuuta 1957) oli Yhdysvaltain valtiovarainministeriön agentti, joka kieltolain aikaan jahtasi viinatrokareita Chicagossa. Hän perusti erikoisryhmän, jota tiedotusvälineissä alettiin kutsua nimellä ”Lahjomattomat” (the Untouchables), ja otti kohteekseen varsinkin chicagolaisen gangsterin Al Caponen, joka on saanut maineen hänen perivihollisenaan. Nessin pääosin fiktiivisistä muistelmista on tehty Yhdysvalloissa hänen kuolemansa jälkeen kaksi suosittua televisiosarjaa ja elokuva, joiden kaikkien nimenä on ”Lahjomattomat”.

Vaikka Ness virkansa puolesta valvoi kieltolain noudattamista, hän kannatti avoimesti lain kumoamista, koska näki sen ainoana keinona lopettaa gangsterivalta. Hallitus hyökkäsi Al Caponea vastaan kahdesta suunnasta: toisaalta alkoholikieltolain rikkomisen kautta ja toisaalta Caponen tiedetyn veronkierron kautta. Ness edusti linjaa, joka pyrki etsimään todisteet Caponea vastaan kieltolain rikkomisesta. Nimettömien ilmiantojen ja tarkan tutkimustyön ansiosta lahjomattomat tekivätkin useita onnistuneita ratsioita panimoihin. Suurin ratsia tuotti Caponelle lähes puolen miljoonan dollarin tappion. Ness kieltäytyi lahjuksien vastaanottamisesta ja ilmoitti sen Caponelle sanomalehden kautta, mistä erikoisryhmä saikin kutsumanimensä. Caponea ei kuitenkaan pystytty liittämään viinan myyntiin, mutta veronkierrosta hänet onnistuttiin tuomitsemaan pitkään vankeusrangaistukseen.

Caponen pidätyksen jälkeen Lahjomattomat hajosi ja Ness työskenteli samanlaisten ryhmien johtajana ympäri Yhdysvaltoja kieltolain kumoamiseen asti. Kieltolain kaaduttua Ness siirtyi taistelemaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan Clevelandin kaupungin turvallisuuspäällikkönä eli korkeimpana poliisiviranomaisena. Eliot Nessillä oli kaikista viranomaisista ehkä useimpia alamaailman langettamia kuolemantuomioita, ja kaksi kertaa hänen autostaan löydettiin moottoriin asennettu räjähde.

1940-luvulla Ness siirtyi liike-elämän palvelukseen, muttei erityisemmin menestynyt. Hän alkoholisoitui ja kuoli sydänkohtaukseen kotonaan toukokuussa 1957.^lähde?

Ness kirjoitti uransa jälkeen osittain sepitteellisen muistelmakirjan Lahjomattomat (The Untouchables). Kirja saavutti suuren suosion ilmestyessään vuonna 1957 hieman Nessin kuoleman jälkeen. Kirjasta tehtiin vuosina 1959–1963 suosittu samanniminen televisiosarja, josta tehtiin uusi versio vuosina 1993–1994 sekä Brian de Palman ohjaama elokuva Lahjomattomat vuonna 1987. Elokuvassa Nessiä näyttelee Kevin Costner. Sekä televisiosarjoja, elokuvaa että kirjaa on dramatisoitu huomattavasti ja yhtäläisyydet todellisuuden kanssa ovat vähäisiä. Kirjailija Oscar Fraley, joka avusti Nessiä tämän kirjoitustyössä, kirjoitti myöhemmin Nessin Clevelandin ajasta kirjan 4 against the Mob (suom. Eliot Nessin Tuntemattomat).

Myös Nessin Chicagon aikainen alaisensa Paul Robsky kirjoitti muistelmiaan yhteistyössä Fraleyn kanssa. Teos julkaistiin nimellä Viimeinen Lahjomaton^[1].