Baylor syntyi Washington DC:ssä.[2] Hän pelasi ennen NBA-uraansa yliopistotasolla College of Idahossa ja Seattle Universityssa.[3] Minneapolis Lakers valitsi Baylorin vuoden 1958 varaustilaisuudessa, ja ensimmäisellä kaudellaan 1958–1959 Baylor valittiin vuoden tulokkaaksi.[4]
Baylor edusti Minneapolis ja Los Angeles Lakersia 14 kauden ajan. Kaudella 1962–1963 hän ylsi ensimmäisenä pelaajana viiden parhaan joukkoon neljässä eri pistekategoriassa: pisteissä, levypalloissa, syötöissä ja vapaaheittoprosentissa. Baylor ei kuitenkaan voittanut kertaakaan kauden pistetilastoa, sillä hänen parhaat kautensa osuivat Wilt Chamberlainin uran huippuvuosiin. Baylor ei voittanut myöskään NBA-mestaruutta, vaikka Lakers ylsi hänen aikanaan kahdeksan kertaa finaaleihin. Baylor valittiin 10 kertaa tähdistöjoukkueeseen, ja hän pelasi 11 kertaa tähdistöottelussa.[4]
Baylor kelpuutettiin vuonna 1977Basketball Hall of Fameen.[5] Häntä pidetään lajinsa historian parhaimpina pelaajina, ja vuonna 2003 koripallolehti SLAM nimesikin hänet kaikkien aikojen 11. suurimmaksi NBA-pelaajaksi.[6][3]
.jpg)
