|
Einari Teräsvirta
Einari Teräsvirta (7. joulukuuta 1914 Viipuri – 23. marraskuuta 1995 Helsinki)[1][2] oli suomalainen arkkitehti, professori, telinevoimistelija ja olympiavoittaja.
Urheilusaavutukset
Los Angelesin kisoissa Teräsvirta sai rekillä samat pisteet Heikki Savolaisen kanssa, mutta Suomen joukkue päätti antaa hopeamitalin Savolaiselle. Teräsvirta on Aarne Pekkalaisen jälkeen toiseksi nuorin suomalainen kesäolympiamitalisti. Lisäksi hän ehti saavuttaa urallaan uimahyppyjen Suomen mestaruuden vuonna 1931.
Hämeenlinnan Vanajan kirkon sankarimuistomerkki [1] on Teräsvirran teos, ja se paljastettiin 10.6.1949.[3]
Teräsvirran suunnittelemia rakennuksia
- Voistion kartanon päärakennus (valm. 1940)
- Satakuntatalo, Helsinki (valm. 1952)
- Karjalan Talo, Joensuu (valm. 1954)
- Liessaaren uimala, Lohja (valm. 1954, valtaosin purettu 1980)[4]
- Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjasto[5], Helsinki (valm. 1955)[6]
- Luhangan talvikirkko, Luhanka (valm. 1958)
- Hotelli Marski, Helsinki (valm. 1962)[7]
- Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto ja sosiologian laitos, Helsinki (valm. 1963 biokemian laitosrakennukseksi)
- Imatran uimahalli ja urheilutalo (valm. 1965, 1981–1982)
- Helsingin Työväen Säästöpankin liikerakennus, Lohja (valm. 1969)[8]
- Kiinteistö Oy Keskusaukio, Lohja (valm. 1970)
- Oy Alko Ab:n varasto- ja toimistorakennus, Helsinki (valm. 1971, nyk. Itämerentalo)
- Kalastajatorppa, päähotelli, Helsinki (valm. 1975)
- Ruoholahden Kuntotalo, entinen Alkon Kuntotalo, Helsinki (valm. 1977, purettu 2011)
- Innotalo (PRH), Helsinki (valm. 1978)
- Valtion vierastalo, Helsinki (valm. 1984)
Kuvia tuotannosta
Lähteet
- ↑ Einari Teräsvirta, 07.12.1914, Viipuri – 23.11.1995, Helsinki Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 282. Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1,. Espoo: Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
- ↑ Esa Koskinen: Lohjalaisten historia III, s. 489 & 490. Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry., 2022.
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 21. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.
- ↑ Kautto, Vesa: Opiskelijain kirjaston historia. Informaatiotutkimus, 2011. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 156. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Lohjan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma archinfo.fi. 2009. Viitattu 30.6.2024.
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
|
|
![[1]](https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vanajan_sh_2012.jpg){kind=link}