Eila Kaustia (o.s. Koskinen, myös Koskinen-Krusberg, 7. kesäkuuta 1913 Hämeenlinna – 26. toukokuuta 1996 Helsinki) oli kirjailija ja kuvittaja. Käytyään keskikoulun hän opiskeli Ateneumissa ja Taideteollisen keskuskoulun graafisella osastolla 1932–1935. Hän oli töissä Yhtyneet Kuvalehdet Oy:ssä ja Otavalla 30 vuotta. Hän on tehnyt paljon kuvituksia eri julkaisuihin, muun muassa Otavan julkaisemaan Joulupähkinöitä-lehteen 1942–1943. Vuonna 1965 hän jäi vapaaksi kirjailijaksi. Hänen esikoisteoksensa oli Sininen tori, 1951[1] ja viimeinen, yhdestoista teos oli runokokoelma Aikamerkki, 1981. Hän on tehnyt myös yhteensä ehkä kymmenkunta postikorttia, esimerkiksi Seura-lehdelle. Hän signeerasi työnsä E–K.[2]
Teoksia
- Aapisloru. WSOY 1967
- Pikku aurinko : lapsiaiheisia novelleja. WSOY 1967
- Konkeli ; tekijän kuvittama. WSOY 1969
- Tapaus tien vierellä. WSOY 1970
- Silmissä liekit. WSOY 1973
- Kullanruskea : runoja. WSOY 1976
- Talvimeri : runoja. WSOY 1978
- Aikamerkki. Kirjapaja, Helsinki 1983
- Kaukana, lähestymässä : runoja. WSOY 1991
- Giacometti : runoja tervehdyksenä ystäville 7.6.1993. WSOY 1993
- Maailmaa joka oli : valitut runot 1973-1993 ; toimittanut Helena Anhava. WSOY 1998
Lähteet
Viitteet
- ↑ Tossavainen
- ↑ Teuvo Termonen
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Muut | |
|---|
