Eero Jokilehto

Eero Ilmari Jokilehto (17. heinäkuuta 1907 Helsinki – 12. joulukuuta 1995)[1] oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli rakennuksia erityisesti Mikkeliin ja kaupungin lähiympäristöön.[2][3]

Jokilehto valmistui arkkitehdiksi 1936 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtilinjalta. Hän oli aluksi työssä Jussi Paatelan ja Erkki Huttusen arkkitehtitoimistoissa ja suunnitteli muun muassa Helsingin Sokos-tavaratalon ja pääpostitalon julkisivut. Jokilehto oli sitten Mikkelin kaupunginarkkitehtinä 1945–1952 ja lääninarkkitehtinä 1957–1970. Hänellä oli myös oma arkkitehtitoimisto 1950-luvulta 1970-luvulle saakka. Jokilehto suunnitteli useita rakennuksia Mikkeliin ja osallistui myös kaupungin asemakaavoitukseen.[2] Virtasalmen kirkon sankarihautausmaa-alue on Jokilehdon suunnittelema v. 1950[4] ja hän suunnitteli v. 1959 myös Anttolan sankarihautausmaan[5].

Jokilehdon vanhemmat olivat hienomekaanikko Kalle Jokilehto ja Erika Kantola. Jokilehto kuului YL:n kuoroon, joka teki konserttimatkan Amerikkaan keväällä 1937.[3]

Rakennuksia

Jokilehdon suunnittelema Rakentajanpatsas on vuodelta 1980 ja sijaitsee Ilmarisen puistossa Mikkelissä.[6]
  • Mikkelin kaupunginkirjasto 1976
  • Valtion virastotalo, Mikkeli 1962
  • Mikkelin kaupungin vanhainkoti
  • Mikkelin Pohjankaaren kerrostalot, 1960-luvun lopulla
  • Asuinkerrostalo, Ristimäenkatu 3, Mikkeli 1962 [2][7]

Kirjallisuutta

  • Martti I. Jaatinen : Eero Jokilehto, arkkitehti ja taiteilija. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Mikkeli 1997

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Eero Ilmari Jokilehto, Länsi-Savo, 1995, No 349, sivu 4, julkaistu 28.12.1995
  2. ↑ a b c 0974 Pankalampi I asemakaavamuutos, Mikkelin kaupunki 2020, luku 4.1.3 Sotien jälkeinen rakennuskausi: kunnalliskodeista vanhainkodeiksi
  3. ↑ a b Henkilökuva: Arkkitehti Eero Jokilehto, Mikkelin Virastokortteli, Rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy, sivu 32, 2011
  4. ↑ Virtasalmen sankarihauta-alue vihittiin. Länsi-Savo, 26.6.1951.
  5. ↑ Anttola saa sankaripatsaan. Savon Sanomat, 15.5.1959.
  6. ↑ Arkistoitu kopio kulttuurireitit.fi. Arkistoitu 29.9.2020. Viitattu 21.4.2024.
  7. ↑ Laura Vikman : Moderni arkkitehtuuri Etelä-Savossa, Taustaselvitys, Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkeli 2018[vanhentunut linkki]