Eemi Tervaportti (s. 26. heinäkuuta 1989 Äetsä) on suomalainen lentopalloilija ja Suomen lentopallomaajoukkueen kapteeni.[1] Tervaportti on pelannut urallaan kotimaisen lentopalloliigan lisäksi Ranskassa, Belgiassa, Turkissa, Puolassa ja Kreikassa.[2][3]
Vuosina 2012–2015 Tervaportti oli voittamassa Knack Roeselaren riveissä Belgian mestaruuden kolmesti peräkkäin (2013, 2014, 2015) ja kahdesti putkeen Belgian Cupin (2012 ja 2013). Vuonna 2019 hänen passinsa veivät Olympiacosin Kreikan mestariksi.[4] Suomessa Tervaportti voitti mestaruuden oululaisen Sun Volleyn riveissä kaudella 2009–2010.
Suomen lentopallomaajoukkueessa Tervaportti debytoi kesällä 2010. Kapteeniksi hänet nostettiin vuonna 2016.[1] Tervaportti oli pelannut 243 miesten A-maaottelua tammikuuhun 2020 mennessä. Vuoden lentopalloilijaksi hänet valittiin vuosina 2013 ja 2023[5].
Ura
Eemi Tervaportti aloitti lentopallon äetsäläisen FC-57:n riveissä ja saavutti lukuisia mitaleja nuorten sarjoissa. Nuorten maajoukkueeseen hän nousi 15-vuotiaana ja rakensi teini-ikäisenä Valkeakosken Isku-Veikkojen peliä ratkaisevissa otteluissa, kun seura nousi kauden 2006–2007 päätteeksi lentopallon 1-sarjasta lentopalloliigaan.
Sittemmin Tervaportti pelasi liigaparketeilla Raision Loimussa ennen siirtymistään Oulun Sun Volley riveihin. Oulussa Tervaportti teki lopullisen läpimurtonsa Suomessa lajihuipulle kaudella 2009-2010. Kaikkien yllätykseksi Tervaportti ja Sun Volley voittivat vuosikymmenen taitteessa sekä Suomen Cupin että Suomen mestaruuden.[6] Huippukausi avasi Tervaportille ovet Suomen A-maajoukkueeseen.
Hyvät otteet maaotteluissa viitoittivat hänelle tien lopulta Euroopan kentlle, ja Tervaportti siirtyi Ranskan Pro B-liigaan, joka on toiseksi korkein sarjataso maan lentopallohierarkiassa.[7][8] Kausi Pro B -liigassa päättyi finaalitappioon. Seuraavalla kaudella Tervaportti pelasi sarjatasoista korkeimmalla eli Pro A -liigassa Ajaccion riveissä.[9] Ranskan vuosina suuri menestys vältti Tervaportin edustamia seuroja, mutta Belgiassa vuosina 2013-2015 suomalaispassari voitti lähes kaiken Knack Roeselaressa sekä pelasi myös Mestareiden liigassa.[10]
Erinomaiset kolme vuotta toivat hänelle lopulta rahakkaan sopimuksen silloin Turkin lentopalloliigan hallitsevan mestariin Galatasarayhin.[2] Turkissa menestys loisti poissaolollaan, eikä Galatasaray yltänyt mitalipeleihin.[11] Tervaportti palasikin takaisin Ranskaan yksivuotisella sopimuksella Poitiersiin,[12] jonka päävalmentaja Brice Donat ylisti sopimuksen julkistushetkellä suomalaisen kuuluvan pelipaikallaan 15 parhaimman passarin joukkoon.[12]
Ranskasta Tervaportti vaihtoi Puolan kautta Kreikkaan ja voitti Kreikan mestaruuden vuonna 2019.[4][13] Kaudeksi 2020-2021 hän siirtyy Puolan liigaan ja Jastrzebski Wegiel -seuraan.[14]
Muuta
Tervaportin isoisä Arto Kari on toiminut Suomen Lentopalloliiton toimitusjohtajana[15] ja isä Jarmo Tervaportti Lentopalloliiton liittovaltuuston puheenjohtajana.
A-maajoukkue
Tervaportti kuului ikäluokkansa nuorten maajoukkueen vakiokalustoon nuoruusvuosina. Suomen miesten A-maajoukkueessa hän debytoi kesällä 2010 lentopallon Maailmanliigassa. Tervaportti on saanut kantaa heti ensimmäisistä otteluistaan maajoukkueessa suhteellisen suurta vastuuta. Tervaportti rakensi Suomen peliä kesällä 2010 voitokkaissa otteluissa muun muassa vuoden 2008 olympiavoittaja Yhdysvaltoja vastaan. [16]
Vuosien 2012–2014 aikana Tervaportti oli miesten maajoukkueessa pääasiassa kakkospassarin roolissa vaikka hän oli esiintynyt hyvin ammattilaiskentillä. Päävastuun pelinrakentelusta kantoi kokenut Mikko Esko. Vuoden 2014 aikana pelatuissa kevään EM-karsinnoissa ja etenkin syksyn MM-kisoissa Tervaportti kuitenkin nousi haastamaan ensimmäistä kertaa Eskoa ykköspelinrakentajan vastuusta ja nousi MM-kisojen aikana joukkueen ykköspassariksi. Suomi sijoittui MM-kisoissa yhdeksänneksi.[17] EM-kisoissa 2015 Tervaportti oli selkeä Suomen ykköspassari, kun Mikko Esko jätti maajoukkuetehtävät edellisvuoden MM-kisojen päätteeksi. Kesällä 2016 Tervaportti nousi A-maajoukkueen kapteeniksi, kun vuodesta 2012 kapteenina toiminut Antti Siltala jätti maajoukkuepelit väliin.[2]
Saavutuksia
- Kreikan mestaruus 2019
- Belgian mestaruus 2013, 2014, 2015
- Belgian cup-mestaruus 2012, 2013
- Belgian SuperCupin voitto 2014
- Ranskan Pro B-liigan hopeaa 2011
- Suomen mestaruus 2010
- Suomen Cup 2009
- B-poikien SM-kulta 2006
- Vuoden miestulokas 2010
- Vuoden lentopalloilija 2013 ja 2023[5]
Lähteet
Viitteet
