Budry opiskeli teologiaa Lausannessa vapaan reformoidun kirkon ”Église Évangélique Libre du Canton de Vaud” -tiedekunnassa ja toimi pastorina parissa seurakunnassa ennen kuin hänestä tuli Veveyn vapaaseurakunnan pastori. Hän toimi Veveyssä 35 vuotta eläkkeelle jäämiseen saakka. Budry on kirjoittanut virsiä sekä kääntänyt latinalaisia, saksalaisia ja englantilaisia virsiä ranskaksi. Hänen tunnetuin virtensä on "À toi la gloire, O Ressuscité!".[1] Se on vuodelta 1884 ja julkaistu Chants Evangéliques -kirjassa 1885. Hän lienee saanut innostusta virren kirjoittamiseen kuultuaan adventtivirren ”Tochter Zion, freue dich”, jonka sävel on Georg Friedrich Händelin oratoriossa Judas Maccabeus. Budryn teksti on kirjoitettu tähän sävelmään.
Budryn laulu julkaistiin 1924 Ylioppilaiden kristillisen maailmanliiton (World Student Christian Federation) laulukirjassa Cantate Domino ja siinä oli myös englannin- ja saksankieliset vapaat käännökset. Sitä kautta laulu levisi moniin muihin maihin.[2] Muuten hänen kirjoittamiaan virsiä ei juurikaan tunneta.
Laulua on kutsuttu ranskankielisen evankelisen kristillisyyden marseljeesiksi, ja sitä käyttävät myös ranskankieliset katoliset.[5]
Seurakunta laulaa -kirjassa[6] on suomeksi toinen Budryn teksti, laulu 121 "Nyt laulan rakkaudesta" ("Je veux chanter l’amour puissant"), jonka suomennos on Joel Niinisen vuodelta 1998, sävelmänä G. C. Steppierin melodia.
↑ abPer Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 79. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
↑ Katariina Ruokanen (Toim.): Elämän puolesta. Kirkkojen maailmanneuvoston VI yleiskokous Vancouverissa 1983
Missiologian ja ekumeniikan seuran julkaisuja 41. Missiologian ja ekumeniikan seura, 1984. ISBN 951-95206-6-X
