PROFILPELAJAR.COM

Tämä artikkeli kertoo muusikosta. Jaguar E-Type on automalli.

E-Type (oik. Bo Martin Erik Erikson, s. 27. elokuuta 1965 Uppsala) on ruotsalainen eurodance-artisti, joka nousi myyntilistoille kappaleella "Set the World on Fire" vuonna 1995. E-Typen pääsolistina vuoteen 2004 toimi Nana Hedin. Videoilla ja keikkalavoilla E-typen kanssa kuitenkin esiintyi Dilnarin ”Dee” Demirbag, siksi että Hedin oli ylipainoinen, eikä omasta mielestään voinut sen vuoksi esiintyä julkisesti.^[1]

E-Type aloitti vuonna 1991 singlellä "We've Got the Atmosphere". Se nousi Ruotsin listojen kärkeen. Seuraavan vuoden aikana E-Typestä tuli tunnettu ruotsalaisessa viihdemaailmassa. Hän toimi TV-juontajana, teki elokuvamusiikkia ja kirjoitti lauluja useille ruotsalaisille artisteille.

E-Type on julkaissut 30 singleä, 6 studioalbumia ja kaksi kokoelmaa. Hänen äänitteet olivat myyneet vuoteen 2009 mennessä maailmanlaajuisesti 17 miljoonaa kappaletta. ^[2]

E-Typen viimeisin albumi julkaistiin vuonna 2007. ^[3]

Yhtye

Soittajat, laulajat ja taustalaulajat

Nana Hedin; naispäävokalisti vuoteen 2004 saakka.
Mikkey Dee; rummut, soittaa rumpuja Motörheadissa. E-Typen hyvä ystävä.
Johan Dereborn; soittaa bassoa, laulaa ja johtaa yhtyettä. On työskennellyt myös Dr. Albanin kanssa. Tehnyt E-Typenkin kappaleista countryversioita.
Pontus Norgren; kitarat, heavy rock -kitaristi.
Roger Gustafsson; soittaa kitaraa. Johanin vanha ystävä.
Therese Löf; taustalaulaja, tuli yhtyeeseen kesällä 2008.
Linda Andersson; taustalaulaja.
Jessica Folcker; taustalaulaja.

Tekniikka

Niklas Ekström, kiertueen manageri ja näyttöinsinööri
Johan Walin, ääni-insinööri
Stefan Sjöland, valaistusinsinööri
Roger Albinsson, backline-teknikko
Jonas Hultgren, pyrotekniikka

Uran alku

Artistinimensä E-Type keksi matkalla kirjoittamaan sopimusta levy-yhtiöön Stakka Bon jengin kanssa. He joutuivat matkalla poliisin pysäyttämäksi, ja heidän ohitseen viiletti Jaguar E-Type -urheiluauto.

Alun perin E-Type soitti hard rock -yhtye Hexenhausissa. Vuonna 1991 hän tapasi Stakka Bon ja alkoi kiinnostua dancemusiikista. Alun perin he toimivat nimellä Stakka B and E-Type. Vuoden 1993 keskivaiheilla hän teki ensimmäisen soolosinglensä nimeltä "I'm Falling", mutta siitä ei tullut suurtakaan menestystä.

Uran kehittyminen

E-Type alkoi yhdessä tuottajien Denniz Popin ja Max Martinin kanssa tehdä materiaalia debyyttialbumilleen "Made in Sweden". Kesällä 1994 ensimmäinen yhteistyön tulos, single "Set The World On Fire", nousi ruotsalaisille listoille. Kappaleella oli mukana myös Nana Hedin, jonka hän oli tavannut samana vuonna. Seuraava single "This Is The Way" myi edeltäjänsä lailla kultaa. Debyyttialbumi "Made In Sweden" julkaistiin marraskuussa 1994. Vuoden 1994 ruotsalainen menestyjä on palkittu kolmella palkinnolla Swedish Dance Music Awardseissa.

Euroopan ja USA:n valloitus

Onnistumisten jälkeen Eurooppa alkoi osoittaa lisääntyvää mielenkiintoa ruotsalaiseen platinaa myyneeseen artistiin. Singlet "Set The World On Fire" ja "This Is The Way" pääsivät Ranskan ja Saksan listoille vuoden 1995 aikana. Keväällä 1996 USA:n yökerhot alkoivat suosia E-Typea "This Is The Way" -kappaleen myötä, joka sijoittui todella hyvin Billboard Club Chartissa. E-Typen toinen albumi, "The Explorer", julkaistiin syyskuussa vuonna 1996 ja tuottajina toimivat edelleenkin Denniz Pop ja Max Martin. Albumi tuotti viisi onnistunutta singleä.

E-Typen kolmas albumi "Last Man Standing" julkaistiin marraskuussa 1998, ja tuon vuoden kesällä sekä syksyllä E-Type menestyi vieläkin paremmin singleillä "Angels Crying" ja "Here I Go Again". Seuraava albumi "Euro IV Ever" menestyi hyvin myyntilistoilla singlejulkaisujen "Life" ja "Africa" ansiosta.

E-Typen muut harrastukset

Vuonna 2000 julkaistiin E-Typen ensimmäinen kirja, "Sveakampen". Kirja on puoliomaelämäkerta viikingeistä. Kirjan hahmot pohjautuvat E-Typen kavereihin ja tuttaviin. Vuoden 2001 lopulla Sveakampen oli saatavilla myös tietokonepelinä.

Musiikkityyli

E-Typen musiikki, jonka tyyli on pysynyt samana yli kymmenen vuotta,^milloin? on rap-vaikutteista dancemusiikkia, jossa käytetään vahvoja naisvokalisteja kuten Nana Hedin. E-Typen tunnettuja kappaleita ovat myös "This is the Way", "Life", "Here I Go Again", "Angels Crying" ja "Campione 2000". Vuonna 1998 E-Type palkittiin World Music Awards -tapahtumassa parhaana pohjoismaisena artistina.