Direktiivi SLAPP-kanteita vastaan on EU:n direktiivi, jolla yritetään välttää aiheettomia SLAPP-kanteita. Huhtikuussa 2024 hyväksytyn direktiivin täydellinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä.[1][2]
EU on ollut huolissaan strategisten häirintäkanteiden lisääntymisestä. Niiden tarkoituksena on pelotella julkisen kritiikin esittäjät hiljaisiksi. Jo pelkkä pitkien ja kalliiden oikeustaistelujen uhka voi pakottaa medioita ja kansalaisjärjestöjä perääntymään tiettyjen asioiden esilletuomisesta.[3]
SLAPPien tausta
SLAPP (engl. Strategic lawsuit against public participation) -kanteet tai strategiset oikeudenkäynnit julkista osallistumista vastaan ovat oikeudenkäyntejä, joiden tarkoituksena on sensuroida, pelotella ja vaientaa kriitikot rasittamalla heitä oikeudellisilla puolustuksen kustannuksilla, kunnes he hylkäävät kritiikkinsä tai vastustuksensa.[4]
Tyypillisessä SLAPP:ssa kantaja ei yleensä odota voittavansa oikeudenkäyntiä. Valittajan tavoitteet saavutetaan, jos vastaaja antaa periksi pelottelun, uhkailun, kasvavien oikeudenkäyntikulujen tai yksinkertaisesti uupumuksen takia ja luopuu kritiikistä. Joissakin tapauksissa toistuva kevytmielinen oikeudenkäynti vastaajaa vastaan voi nostaa johtajien ja toimihenkilöiden vastuuvakuutuksen kustannuksia kyseiselle osapuolelle, mikä häiritsee organisaation toimintakykyä.[5]
SLAPP voi myös pelotella muita osallistumasta keskusteluun. SLAPPia edeltää uhkaus lakitoimilla. SLAPP:t aiheuttavat huolia sananvapaudesta kylmäävän vaikutuksensa vuoksi, ja niitä on usein vaikea suodattaa ja rangaista, koska kantajat yrittävät hämärtää aikomuksensa sensuroida, pelotella tai vaientaa kriitikkojaan.
Ehkäisy EU:ssa
Tyypillisiä strategisten, häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden kohteena olevia henkilöitä ovat toimittajat ja ihmisoikeuksien puolustajat. Takeita ja toimenpiteitä sovelletaan ilmeisen perusteettomiin tai aiheettomiin kanteisiin yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia.[6]
SLAPP-kanteiden kohteena olevat henkilöt voivat pyytää tuomioistuinta hylkäämään ilmeisen perusteettoman kanteen varhaisimmassa mahdollisessa vaiheessa. Jos menettely katsotaan perusteettomaksi, tuomioistuin voi päättää, että kantajan on vastattava oikeudenkäyntikuluista, myös SLAPP-kanteen uhrin oikeudenkäyntikuluista. Jotta varmistetaan, että vastaaja saa korvauksen, tuomioistuin voi myös määrätä kantajan asettamaan rahallisen vakuuden, jolla katetaan oikeudenkäyntikulut ja, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, vastaajalle aiheutuneet vahingot.[6]
Tuomioistuinten on tehtävä päätös asian varhaisesta hylkäämisestä ja rahallisen vakuuden asettamisesta nopeutetusti.[6]
Perusteettomien kanteiden estämiseksi tuomari voi myös päättää määrätä SLAPP-kanteen nostaneelle osapuolelle seuraamuksia tai muita tehokkaita toimenpiteitä.[6]
Tapausesimerkkejä
SLAPP kanteita on silloin tällöin nostettu wikipedistejä vastaan. Wikimedia Viron johtajaa Ivo Kruusamägiä kohtaan nostettiin kanne vuonna 2023 siitä, että hän muokkasi artikkelia Virossa vuonna 2021 voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta.[7] Portugalissa globaali liikemies César do Paço haastoi Wikimedia Portugalin oikeuteen yhdessä joidenkin portugalilaisten wikipedistien kanssa, koska hän ei pitänyt henkilöartikkelinsa portugalin- ja englanninkielisistä Wikipedia-versioista, joihin vapaaehtoiset olivat lisänneet luotettavaa tietoa liikemiehen poliittisista sidoksista ja aiemmista rikossyytöksistä.[8]
Lähteet
Aiheesta muualla