Desinfiointi on menetelmä, jossa mikrobeja tuhotaan elottomasta materiaalista kemiallisilla menetelmillä tartunnan estämiseksi. Desinfioinnin kohteena ovat muun muassa laitteet ja koneet, kirurgiset välineet ja talousvesi. Kolme tärkeintä lämpödesinfiointitapaa ovat pastörointi, keittäminen ja desinfiointilaitteen käyttö. Kun mikrobeja tuhotaan ihmisen tai eläimen iholta, puhutaan antiseptiikasta.^lähde?

1800-luvulla oli vielä hyvin tavallista, että leikkauksen jälkeenleikkauspotilaita kuoli tulehduksiin. Louis Pasteurin bakteereja koskevaan työhön nojautuen englantilainen kirurgi Joseph Lister epäili, että tulehdusten syynä olivat ilmassa leijuneet bakteerit. Hän alkoi 1860-luvulla käsitellä sekä leikkaussalin että instrumenttinsa ennen toimenpidettä fenolin vesiliuoksella eli lysolilla. Sen ansiosta potilaiden kuolleisuus laski yli puoleen ja osoitti Listerin teorian olleen oikea. Listeriä pidetään tästä syystä desinfioinnin keksijänä.^lähde?

Haavaan ei yleensä saa käyttää desinfiointiaineita, koska ne poistavat haavasta hyviä bakteereja. Tällöin tulehdusta aiheuttaville bakteereille tulee haavaan tilaa.^[1][2]

Jos kuitenkin haava on tulehtunut, sen voi kerran puhdistaa desinfiointiaineella, kuten Septidin, samoin jos juomakelpoista vettä ei ole saatavilla. Esimerkiksi järvivesi ei kelpaa.^[1][3]

• Sterilointi (mikrobiologia)
• Vesihuolto

• Salkinoja-Salonen, Mirja (toim.): Mikrobiologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. ISBN 951-45-9502-5
• Saksala, Pia ja Somerharju, Liisa: Sosiaali- ja terveysalan fysiikka & kemia. Helsinki: Edita 2013. ISBN 978-951-37-5677-2