"Der Hölle Rache kocht in meinem Herzen" tunnetaan myös nimellä "Yön kuningattaren aaria", vaikka Taikahuiluun kuuluu sen ohella myös Yön kuningattaren ensimmäinen aaria "O zittre nicht, mein lieber Sohn". Sitä pidetään yhtenä tunnetuimmista ooppera-aarioista ja se on tarttuva, nopeatempoinen ja pahaenteisen suurellinen.
Aaria kuuluu oopperan toiseen näytökseen. Se kuvaa Yön kuningattaren kostonhimoista raivokohtausta, jossa hän työntää tikarin tyttärensä Paminan käteen ja vaatii tätä tappamaan kilpailijansa Sarastron uhaten hylätä ja kirota tyttärensä jos tämä kieltäytyy. Taikahuilun kantaesityksessä Yön kuningattaren roolin lauloi Mozartin käly Josepha Hofer.
Aaria on esittäjälleen erittäin haastava. Se ulottuu yksiviivaisestä f:stä aina kolmiviivaiseen f:ään asti ja edellyttää laulajalta korkeaa äänialaa.
Teksti
Ruotsalainen näyttelijä Louise Michaëli (1830-1875) Yön kuningattaren roolissa, ennen 1894.
Taikahuilun libretto on Mozartin ystävän Emanuel Schikanederin nimissä. Schikaneder myös esitti Papagenon roolin oopperan ensiesityksessä.
Der Hölle Rache kocht in meinem Herzen,
Tod und Verzweiflung flammet um mich her!
fühlt nicht durch dich Sarastro Todesschmerzen,
so bist du meine Tochter nimmermehr.
Verstoßen sei auf ewig,
verlassen sei auf ewig,
zertrümmert sei'n auf ewig
alle Bande der Natur
wenn nicht durch dich Sarastro wird erblassen!
Hört, Rachegötter, hört der Mutter Schwur!
Helvetin raivo kiehuu sydämessäni;
Kuolema ja epätoivo liekehtivät ympärillani!
Jos Sarastro ei tunne kuolontuskaa kauttasi,
silloin et ole enää tyttäreni.
Kiellän sinut ikuisesti,
Hylätty ole ikuisesti,
murskatut olkoot ikuisesti
kaikki Luonnon siteet
jos Sarastro ei sinun kauttasi [kuolon]kalpene!
Kuulkaa, koston jumalat, kuulkaa äidin vala!
Tekstin runomitta koostuu neljästä säkeestäjambista pentametriä, jota seuraa neljä säettä jambisessa trimetrissä, ja lopuksi on vielä kaksi säettä jambisessä pentametrissä. Riimikaava on ABAB CCCD ED.
