David Farquhar CNZM (1928 Cambridge, Uusi-Seelanti – 2007 Wellington, Uusi-Seelanti) oli uusiseelantilainen säveltäjä.[1]
Farquhar vietti suurimman osan varhaisista vuosistaan Fidžillä. Hän aloitti yliopisto-opintonsa Christchurchissa ja valmistui sitten Wellingtonin Victoria-yliopistosta saatuaan opetusta Douglas Lilburnilta. Farquhar lähti Isoon-Britanniaan, jossa hän sai maisterin arvon Cambridgen yliopistosta. Lisäksi hän sai sävellysopetusta Benjamin Frankelilta Guildhall School of Music and Dramalta. Palattuaan Uuteen-Seelantiin Farquhar liittyi Wellingtonin Victoria-yliopiston musiikin laitoksen henkilökuntaan. Hän sai nimityksen musiikin professoriksi vuonna 1976 ja jäi eläkkeelle vuonna 1993.[1]
Farquharista tuli Uuden-Seelannin säveltäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja sen perustamisen yhteydessä vuonna 1974. Hän sai Uuden-Seelannin säveltäjäliiton kunniamaininnan palveluksista Uuden-Seelannin musiikille vuonna 1984. Hänestä tehtiin vuonna 2004 Uuden-Seelannin ansioritarikunnan Companion.[1] Farquharin tunnetuimpien teosten joukossa on hänen ensimmäinen sinfoniansa (1959).[2][3] Hänen tuotantoonsa kuuluu myös muun muassa pianokonsertto, näyttämömusiikkia, kamarimusiikkia, kuoroteoksia ja lapsille suunnattua musiikkia.[1][2]
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|